Ni hao Xianista, eilen saavuimme kaupunkiin.Xian on toiminut yli tuhannen vuoden ajan keisarillisena pääkaupunkina ja oli muinaisen Kiinan keskipiste. Kaupunkia ympäröivät laaksot ovat Kiinan vanhimpia asutusalueita.  Tutustuimme kaupungin muuriin, joka on noin 12m korkea ja 14 km pitkä. Muurilla on mahdollista pyöräilllä tai kävellä, myös riksalla voi ajella muurin päästä päähän. Muuri on todella leveä ja siinä voi ajaa vaikka kahdella hevosvaunuilla rinnakkain.

Xianin kaupungin portilla.

 

Kaupungin muurilla.

Riksapyörilläkin voi ajella kaupungin muurilla.

Kari kaupungin muurilla.

Kaupungin muurilta on hienot näkymät kaupunkiin.

Iltapäivällä kävimme katsomassa kuinka Jadesta valmistetaan pieniä esineitä ja koruja yms.

Esineet olivat tosi kauniita.

Esineet eivät ole mitään halpoja. Jade on Kiinalaisille lähes pyhä.

 

Tänä aamuna sitten lähdimme terrakotta armeijaa katsomaan. Huikeaa!!  uskomaton  näky !  Siellä oli kolme erilaista hallia, eli haudat on maan alla ja niiden päälle on rakennettu hallirakenteet, osa on vielä kaivamatta ja töitä tehdään koko ajan.  Illalla kävimme sitten seuraamassa Tang tanssiesitystä. Huomenna vielä käydään katsomassa kuinka kalligrafiaa kirjoitetaan ja sitten  lennetään  Guilin´n. Olette ehkä ihmetelleet kun kaikki aakkoset  mukana näissä kirjoituksissa. Yhdellä medän porukasta on pikku läppäri mukana, aina kun vaan ollaan saatu yhteys ja kun on aikaa kirjoitella. Ohjelma on kyllä tiivis näkemistä ja kokemista riittää. Nytkin juuri palasimme hotelliin katsomasta aika huikeaa näytöstä, tanssia ja musiikkia.  Palataan taas asiaan kun keritään päivittämään. Terveisin Arja ja Kari 

Huikea näky, taas on yksi tavoite saavutettu, kun on nähnyt nämä sotilaat.

Jokainen patsas on yksilöllinen, eri ilmeet kasvoilla.

Osa näistä on ollut aivan pirstaleina.

Työ on edelleen kesken ja kaivauksia tehdään koko ajan.

Näinkin pienistä palasista sotilaita on jouduttu kasaamaan.

Tämä on kuvattu lasivitriinin läpi.

 

Kaunis ja visuaalinen Tang-tanssiesitys.

Historiaa voi myös kuvailla tanssin ja musiikin esityksinä. Karikaan ei yhtään purnannut.

Kävimme myös Ison hanhen pagodilla, tuonne ylös Kari kiipesi.

Tälläista kuvaa ylhäältä Pagodista.

Seuraavana aamuna sitten tutustuttiin galligrafiaan. Saimme nähdä kalligrafisin menetelmin valmistettuja tauluja yms. kaunista. Lounaan jälkeen sitten lensimme Guiliniin. Guilinin kaupungin kukkulat on nimetty mm. norsunkärsän kukkula, aaltoja hillitsevä kukkula, ym. Kaikkien sisäisten lentojen pitää kestää 2 t vaikka lentoaika olisi lyhyempi, valtiollinen määräys! Niin oli edellinenkin lento. Sisäiset lennot sujuivat vaivatta, eikä meillä mennyt paljon aikaa hukkaan vaan ehdimme myös katsella nähtävyyksiä lentopäivinä. Illalla illallisen jälkeen kerkisimme vielä tutustumaan hotellimme vieressä sijaitsevan järven ympäristöön.  Teimme kävelyretken ihanassa kauniisti valaistussa puistossa. Todella viehättävä kaupunki. Kaupunki ei ollut mikään "Hörönkökkölä"  oppaamme mukaan, vaan aivan täynnä väkeä. Paikalliset lomailivat juuri tähän aikaan ja olivat juuri samoilla paikolla kuin me. Erityisesti seuraava päivä on se suuri juhlapäivä 1 lokakuuta, jolloin viettiin sitä suurta 60-vuotis juhlaa.

Tämä kauniisti valaistu puisto oli hotellimme vieressä.

Tämän järven kiersimme ympäri iltakävelyllä. Kaunista!

Todella viehättävä puisto.

Seuraavana aamuna lähdimme laivaretkelle Li-joelle. Karstimaakukkulat ovat  ovat viehättäva ympäristö laivaretkellä. Laivat lähtevät täsmällisesti aikataulun mukaan ja niitä on kymmeniä, ne antavat perspektiiviä korkeille kukkuloille.

Laivat todellakin lähtevät peräkanaa Li-joelle.

Söimme lounaan laivalla, nämä pienet kalastusalukset toivat tuoretta kalaa laivoille.

Maisemat ovat kyllä upeat.

Kalkkikivivuoret ja luolat.

Vesipuhveleita Li-joella.

Liikennettä riitti.

Hiusten pesua laivan keittiössä.

Li-joen risteilyn jälkeen menimme ruokopillin luolaan eli tippukiviluolaan, joka oli myös valaistu värivaloi, tunnelma oli todella mystinen ja sen kierroksen päätti sitten hieno valoshow.

 

Ruokopilliluolan mystistä maisemaa.

Välillä tunnelma oli kuin satumetsässä.

Nämä tunnelmat oli tietysti saatu aikaan värivaloin.

Illallisen jälkeen meille olli varattu aika Kiinalaiseen jalkahirontaan.  Osa porukasta ei lähtenyt hierottavksi. Aika oli varattu klo 21.00. No, meidät vietiin paikkaan bussilla. Niinpä sitten olikin tämä 60-vuotisjuhla ja kaikki ihmiset olivat kaduilla. Kaupungissa oli juuri ilotulitus alkamassa, niin me juutuimme liikenneruuhkaan! Saimme nähdä kaduilla kuinka ihmiset lähettivät tulilaskuvarjoja liikkeelle ja parveilivat kaduilla. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, kuin meillä on vappuna keskustassa, mutta vielä moninkertainen määrä. Etenimme pikkuhiljaa, matka kesti tunnin, vaikka se ei ollutkaan pitkä. Hieronta kyllä korvasi odotuksen. Jalat olivat turvoksissa kuumuudesta ja lennoista. Naisilla oli ihanat poikahierojat , porukan rohkeimmalla miehellä tietysti viehättävä tyttöhieroja. Tosiaan  mukana oli vain yksi rohkea mies, joka uskaltautui tähän ihanaan nautintoon meidän naisten seuraksi. Makailimme mukavilla  pehmustetuilla divaaneilla, meille avattiin tv josta seurasimme suoraa lähetystä Pekingin 60-vuotis juhlista. Tätä nautintoa kesti n.kolme varttia. Takaisin hotellilla olimme vasta lähempänä klo 23:a. Kokemus oli ainutlaatuinen. Muut eivät tiedä mistä jäivät paitsi!

Tässä onkin tarkka kartta mihin osiin kehostamme mikin kohta vaikuttaa!