Aamiaisen jälkeen ostimme lipun, jolla saa matkustaa busseissa ja maanalaisella koko päivän. Kyllä me matkustettiinkin. Kartat ovat melenkiintoisia, joku nähtävyys näyttää olevan reitillä ja sitten kuitenkin saa kävellä kilometritolkulla ennen kuin on perillä ja kysellä neuvoa ja opastusta perille. Nagoyassa ei puhuta englantia niinkuin Kiotossa puhuttiin. Kysyimme neuvoa yhdessä kadunkulmassa poliisilta ja poliisi ei osannut sanaakaan englantia ja ei päästänyt meitä eteenpäin ennen kuin oli hälyyttänyt paikalle englantia puhuvan poliisin, joka saapui paikalle valtavalla vauhdilla polkupyörällä. Toinen poliisi istui autossa odottamassa ja hoiteli muita tehtäviä rosvojen häärätessä muualla kaikessa rauhassa. 

Kävimme Nagoyan linnassa, jokaisessa kaupungissa tuntuu olevan likipitäen samanlainen samurailinna. Kävimme myös japanilaisessa puutarhassa, joka ei ollut yhtä hieno kuin Kiotossa.

image-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpg