Tuon järkkärikameran oston jälkeen katselee maailmaa usein aivan eri silmin, eli eri putkilla ja linssin läpi. Aina tulee mieleen minkälaisen valokuvan tuostakin saisi. Syysvärit ovatkin tänä syskynä houkutelleet herkullisilla väreillään ja ihan kotinurkissa. Tälläisia niistä tuli.

DSC_0548%20%281280x549%29-normal.jpg

Kotikadulla

DSC_0551%20%281280x803%29-normal.jpg

DSC_0552%20%281280x828%29-normal.jpg

DSC_0554%20%281280x848%29-normal.jpg

DSC_0557%20%281280x773%29-normal.jpg

DSC_0565%20%281280x656%29-normal.jpg

DSC_0566%20%281280x591%29-normal.jpg

DSC_0570%20%281280x656%29-normal.jpg

DSC_0567%20%281280x848%29-normal.jpg

DSC_0573%20%281280x666%29-normal.jpg

Asumme melko lähellä Kangasalan historiallisia maisemia. Liuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.

Ohitse ajaessaan isäntä huomasi pellolla muuttomatkalla olevia laulujoutsenia niitä oli reilut sata noilla pelloilla. Hän tuli hakemaan minut kotoa niitä kuvaamaan.

DSC_0579%20%281280x504%29-normal.jpg

Taustalla tuo kuuluisa koivukuja.

DSC_0591%20%281280x392%29-normal.jpg

Taustalla Liuksialan kartano. Kangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle.  Meurman-suku on edelleen kartanon omistajina.

DSC_0592%20%281280x416%29-normal.jpg

Siinä pieni historillinen osuus yhden kartanon vaiheista kylällämme. Meillä on täällä myös toinen 1500-luvulta peräisin oleva kartano, eli Vääksyn kartano sekä 1600-luvulta peräisin oleva Sorolan kartano. Niistä ja niiden historiasta joskus myöhemmin.

DSC_0593%20%281280x578%29-normal.jpg

Liuksialan puistoa.

DSC_0598%20%281280x555%29-normal.jpg

Tässä rakennuksessa säilytetään museoaikaisia hevosvaunuja ja kärryjä, joilla kartanon väkeä kuljetettiin.

DSC_0600%20%281280x684%29-normal.jpg

Näin kauniin värinen on Aakkulantie Kangasalla.