Singapore

Heippa täällä ollaan Singaporen kentällä ja  aluksi eksyttiinkin. Pitkä lento takana, mutta koneessa oli hyvät jalkatilat ja ruokalista tuotiin ennekuin kone oli noussut. Singapore airlines on vertaansa vailla oleva yhtiö, usein rankattu maailman ykköseksi. Siinä oli kolmesta vaihtoehdosta valittavat ateriat ja todella runsaat. No nyt ollaan Singaporessa ja kyllä tämä kenttä on aivan omaa luokkaansa. Koristeta ja kukkia on joka puolella. Nyt alkaa odotus seuraavalle lennolle, joka lähtee klo 14.45 Lombokille. Menemme lentokentän uima-altaalle odottelemaan siksi aikaa kun seuraava kone lähtee. Sitten se seikkailu vasta alkaa. No niin kirjoitan sitten taas lisää siellä. Terv Arja ja Kari

Tässä tämä ihana lentokentän uimallas, siellä odottelimme seuraavaa lentoa

 

Ilmainen Internet Singaporen kentällä, tässä blogin kirjoitusta.

Lombok

Terveiset täältä, arvaatkaapas mistä. Lombokin saarelta. Täällä on kuuma! Eilen kyllä oltiin väsyneita. Kun päästiin hotellille vähän siistiydyttiin ja sitten syömään. Satuttiin keskelle paikallisten naisten lauluiltaa. Huivipaiset naiset lauloivat hyvin suomalaistyyppisia lauluja ja sävel-lajikin muistutti suomi-iskelmää. Tytöillä oli hauskaa kun poistuessamme otimme muutaman tanssiaskeleen.  Päivä siellä Singaporessa kului todellakin uima-altaalla ja saatiin jo väriä pintaankin. No tänään on melkein vain huilailtu ja oltu altaalla ja auringossa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kyselevat aina mista maasta tulemme. Kun kerromme he sanovat, OO Finlandia. Ajatelkaapa että olemme ensimmaisiä suomalaisia tässä hotellissa. Heille olemmekin aikamoinen ihmetyksen aihe. Tänään koettiin myös oikea trooppinen ukkos-sade. Pari tuntia tuli vettä taivaan täydeltä ja sitten se loppui kuin seinään. Nyt olemme tulleet Sengiggin kylälle ja löysimme tämän internet paikan sattumalta. Tänne tulee kyllä viestit kännykällä, mutta emme tiedä tuleeko meidän viestit sinne. Huomenna lähdemme kierrokselle saarelle ja saamme nähdä miten ihmiset elävät Lombikin saarella.  Nähtävää varmasti on paljon. Terveisin Arja ja Kari

Hotellimme ihana puutarha ja uima-allas

Kalastajat työssän hotellimme rannalla

Retkemme oli varsin mielenkiintoinen. Tapasimme paikallisia ihmisiä työnsä äärellä. Aloitimme retken  torilta, jossa näimme paikallisten ihmisten ruokatorin, myynnissä oli kaikkea mahdollista ja mahdotontakin.

Tämä  nuori nainen leikki kissanpennun kanssa toripöydällään

Sieltä jatkoimme matkaamme kivenhakkaajien luo, työ oli kyllä tavattoman raskasta ja likaista puuhaa. Kivet hakataan irti isoista kalliosta ja sitten niitä hakataan pienemmiksi ja pienmmiksi erilaisia käyttötarkoituksia varten.

Tämä taisi olla se kaikkein raskain työ. Huom! miehen paljaat jalat. Apua!

Tämä vanha mummo murskasi kiviä vasaralla.

Nämä naiset kaivoivat pesuvadeilla hiekkaa joen pohjasta.

Tämä suloinen pieni tyttö odotteli kiltisti rannalla, kun äiti pesi joessa astioita.

Törmäsimme välillä myös pikku koululaisiin. Tytöt asettuivat aina mielellään kuvattavaksi.

Kivenmurskaajien kylästä siirryimmekin sitten riisinviljelijöiden kylään. Tässä kynnetään riisipeltoa.

Pelloilla on märkää työskennellä.

Tässä puidaan riisiä.

Kari riisipellon laidalla.

Kauniita, pengerrettyjä riisivainioita.

Iloisia pojanviikareita kylän raitilla.

Lounaspaikkamme oli keskellä vesilammikoita, jotka kuhisivat kaloja.

Näitä ihania patsaita löytyy melkein joka puutarhasta.

Tämä oli meidän lounasmajamme. Tämä oli tietysti kalaravintola.

Lounaan jälkeen matkaa jatkettiin kyläseppien pajoihin. Kun saavuimme näihin kyliin meitä seurasi heti valtava joukko uteliaita ihmisiä ja lapsia.

Meille esiteltiin myös kylän todella vanhat museoveitset, joista osa oli useamman sata vuotta vanhoja.

Tytöt pyysivät, että heitä kuvattaisiin.

Pojat arastelivat vähän enemmän.

Karamellit sai kaikki kylän ihmiset innostumaan. Vanhat ja nuoret.

Saatiin nuo pojatkin vähän innostumaan.

Oppaamme kertoi, että hänen talonsa on tässä lähellä. Haluaisimmeko tulla katsomaan hänen taloaan. Me tietysti sanoimme, että jos hän haluaa talonsa meille näyttää, niin tietysti haluamme. Tässä ollaankin hänen talonsa verannalla ja nuorimmainen poika tuli uteliaana katsomaan.

Oppaamme Vijou ja hänen poikansa.

Nämä tytöt ilmestyivät kuin tyhjästä. Halusivat opetella kanssani englantia.

Hetken päästä siihen tuli yksi jos toinenkin utelias naapuri meitä ihmettelemään.

Kaikki halusivat tulla kuvatuksi meidän kanssamme.

Tässä keskellä on oppaamme äiti ja hän halusi ehdottomasti puristaa Karin kättä. Ihania ihmisiä. Meille tarjoiltiin puusta haettu kookospähkinä- juoma ja Lombokilaista kahvia.

Sitten jatkoimme matkaa kankaankutojien kylään, jossa naiset istuvat kangaspuiden ääressä koko päivän ja opettavat kudonnan myös tyttärilleen. Miehet eivät tee töitä tässä kylässä. He kyllä pitävät huolen kankaiden myynnistä.

Kankaat ovat kauniita ja värikkäitä.

Naiset istuvat tuollaisen puukehikon sisällä, se tukee heidän istuvaa asentoaan.

Kun kierros kylällä oli tehty, suitsait meidät oli puettu heidän upesiin juhlakankaisiinsa.

Tässä me olemme juhlapuvuissa.

Bali Upud

Hei taas, eilen lensimme tanne Balille Lombokilta. Lombokin retki oli varsin mielenkiintoinen, tapasimme paljon paikallisia, kavimme myos mukavan oppaamme kotona, tapasimme perheen ja koko naapurusto ilmeistyi kuin tyhjästä meitä ihmettelemään. Joimme kahvit ja jatkoimme retkeämme. Nyt sitten olemme Balilla Upud nimisessa kylässa, ja menossa apinametsään, kun huomasimme tämän internet kahvilan. Ostoksia tehty ja reppu painaa. Hotellimme on aivan huikea, äänet kuin keskella viidakkoa. Kyllä ensimmäinen hotellimmekin oli hyvä, henkilökunta oli aivan uskomattoman ystävällistä. Kirjoitellaan taas. Terveisin Arja ja Kari.

Kari aina löytää nämä museoautot.

Tässä myös ylpeä näiden autojen omistaja. Hän ajaa näillä autoilla joka päivä.

Tällä miehellä oli myös taidemyynti tässä autotallissa. Kyllä juttua löytyy kun kaksi automiestä kohtaa.

Tällainenkin härveli oli kylänraitilla.

Apinametsän vanha herra.

Tässä menossa uhritoimitus hindutemppelissä.

Ihanan hotellimme uima-altaalla.

Hotellimme koristuksia.

Hotellimme parvekkeelta näkyvät riisivainiot.

 

Ihanan hotellimme kylpyhuoneen Balilainen ovi.

Retkipäivä

Tänään olemme tehneet matkan tulivuorelle ja sen lähiympäristöön. Nappasimme taksin vai olikohan se toisinpain. Koko päivä 8 tuntia maksoi 35 euroa, joka ei tuntunut pahalta. Kuski oli loistava opas ja tiesi mistä mitäkin sai halvemmalla kuin turistihinnoilla. Kävimme myös kahvi-ja kaakaoplantaasilla, tuliasiksi siis kahvia ja 100 prosenttista kaakaota. Tietysti yksi norsu lisää kokoelmaamme. Olemme olleet tyytyväisiä matkaamme tähän asti ja huomenna aloitamme rantaelämän Sanurin rannalla. Terveisin Arja ja Kari.

Kävimme lintupuitossa ennen tulivuorelle lähtöä.

Saanen esitellä herra ja rouva Doolittle

Tuo ötökkä oli melko oudon tuntuinen tunnustella, pelkäsin koko ajan, että pudotan sen.

Balin tulivuori Gunun Anung

Kraaterijärvi.

Ihanat hedelmien myyntipöydät

Bali Sanur

Sanur on turistikylä verrattuna Upudiin. Täällä elämä on selvästi vauhdikkaampaa. Hotellimme on loistava, asumme omassa pikku villassa, ja arvaatkaapa  mitä? Meillä on muurien suojassa oleva pieni uima-allas. Uimaseuralaisille terkkuja, meikä juoksee allasta ympäri hiki hatussa. Sunnuntaina lähdemme saariretkelle, jos vaikka vähän voisi snorklata. Tänään nautimme elämästä tutustumalla ympäristöön ja otamme kaiken irti auringosta. Terveisin Arja ja Kari. 

Oma privaatti altaamme, josta todella nautimme, uimme ainakin 30 kertaa päivässä.

Vesijuoksua ei unohdettu lomallakaan.

Balilaista naiskauneutta, temppelitanssijat esittivät tanssejaan. Kari ei päässyt nytkään pakoon näitä tansseja.

Naiset ovat kauniita, kuin nukkeja. Pieniä ja siroja.

Sanurin rantaa, kalastajaveneitä

Uima-altaamme yövalaistuksessa. Ihania kuutamouinteja.

Bemo paikallinen kulkuväline, johon voi nousta kyytiin mistä vain ja hypätä pois missä vain.

Saariretki

Kävimme tänään Lembokan saarella, johon olimme varustautuneet snorkkelein. Laivamatka kesti 1,5 tuntia ja ohjelmaa tuntui oleva paljon ahdettuna yhteen päivään. Eräänlainen dejavu ilmiö oli jo lähteissä, kun laivalle tuli bussilastillinen itäisen naapurimaamme kansalaisia. Saman koimme viime syksynä Kreikassa saariristeilyllä. No tuo retki ei ehkä ollut meille oikein sopiva. Laiva oli täynnä turisteja,jotka eivät uskalla tehdä matkoilla omin päin mitään, vaan kaikki oli ohjattua. Snorkauskin riutalla oli liian  lyhyt, siellä olisin viihtynyt pidempäänkin. Kauniita kaloja, jotka uteliaana tulivat tutkimaan, etta kuka se siihen ilmestyi. Kävimme myös tutustumassa ns. sukellusveneen kyydillä miltä meren pohja näyttää. Olemme varmaankin jo tottuneet kulkemaan kaksin kun tuollainen turisteille suunnattu touhu ei oikein jaksa kiinnostaa.  Meille oli paljon tärkeampiä nähtävyyksiä ne paikalliset kylät ja se kuinka tavalliset ihmiset elävät  ja asustavat. Olemmekin luokitelleet itsemme matkailijoiksi emme turisteiksi. Ruoka oli todella hyvää, seisovasta pöydästä monenlaisia grilliherkkuja yms.  Mutta kuluihan siinäkin yksi päivä, muuten tuo mies käy niin levottomaksi. Muuten matkamme on ollut todella antoisa. Suurin kiitos kuuluu järjestelyistä Helin matkatoimistolle,  kaikki on sujunut upeasti. Vielä yksi päivä täällä ja sitten jatkamme matkaamme Singaporeen shoppailemaan jos vielä on laukuissa tilaa ja rahat riittää. Terveisin Arja ja Kari. Ps. Kiitos kommenteista.

Laivalla menossa Lembokan saarelle.

Sielläkin oli hieno uima-allas, me tosin uimme meressä.

Lembokan saarella.

Laikottelua auringossa

Viimeinen päivä on vietetty maaten ja laiskotellen.  Täällä emme ole törmänneet suomalaisiin kuin yhden kerran Upudissa. Siellä tapasimme nuorenparin, jolla 11kk ikäinen vauva. Ovat asuneet täällä jo useamman talven ajan, kesät ovat töissä Suomessa. Ovat rakentamassa taloa Gilin saarelle. Myös monelle paikallisille taksikuskeille ja tarjoilijoille olemme heidän ensimmäiset tapaamansa Suomalaiset, joten ei täällä paljon meikäläisia ole.  Käyhän täällä tietysti Suomalaisia, mutta todella vähän muihin kansallisuuksiin nahden.  Huomenna lähtö onkin sitten aamupäivallä kentälle ja lento kohti Singaporea alkaa klo 13.15. Olemme ahkerasti opiskelleet Singapore-oppaasta mihin kannattaa mennä ja mitä shoppailla, jos rahat enää riittää. Suurkaupunki se on. joten kai siellä taas on olo kuin Liisalla ihmemaassa. Toivottavasti ei ole yhta kuuma kuin täällä. Terveisin Arja ja Kari.

Hotellimme puutarhan poika bonzai

Tyttö bonzai

Singapore

Kyllä on ollut suuri muutos tulla Singaporeen Balin jälkeen. Täällä ollaan ihmetelty kauppojen ja tavaratalojen paljoutta, jälleen kerran. Olimme tänään kaupunkikierroksella ja tietysti kovasti olemme ihmetelleet kuinka siisti kaupunki tämä on. Kierroksen lopuksi kävimme maailman suurimmassa maailmanpyörassä. Sieltä näki koko kaupungin. Kierros kestää puolisen tuntia ja nakymät ovat huikeat.  Olimme sitten loppuiltapäivän kiinalaiskaupungin osassa, joka sisältää kokonaisen pienen kaupungin, uutta ja vanhaa taloa. Kaikki on kuitenkin todella siistiä. Kaupungin ihanat puistot tuovat vehreyttä ympäristöön. Liikennekulttuuri on täällä uskomaton josta suomalaisilla olisi paljon oppimista. Nyt olemme eräässä tavaratalossa jossa löytyi kolikolla toimiva netti. Tänne sitten viime kuulumiset, paitsi että hieman liian kuuma kiertelyyn. Tavaratalot ovat kyllä ilmastoituja. Terveisin Arja ja Kari.

Huom! Taustalla näkyy maailman suurin maailman pyörä, jossa kävimme kierron päätteeksi.

Kaunista kiinalais-kaupungin osaa.

Talot ovat myös värikkäitä, tämä on vanhaa kiinalaiskorttelia.

Kävimme jalokivipajassa, myymälästä löytyi aivan ihania esineitä.

Orkidea- puutarhan upeita istutuksia. Vesi on tärkeä elementti, etenkin juokseva vesi. Kiinalaiset uskovat, että se tuo vaurautta.

Ihanat orkideat. Puistossa on yli 1000 eri lajia.

Tavattoman viehättävä puutarha. 

Tälläisessa härvelissä oltiin maailman pyörässä.

Näin huikeat näkymät maailman pyörässä.

Tämä on huikean korkea hotellimme, 72 kerrosta

Viimeistä viedään ja alkaa aika jo tuntua pitkälta, olisimme olleet jo valmiina lähtemään vaikka tänään.  Kaupunki on nähty, tämä ei ole loppujen lopuksi mikään kovin iso kaupunki. Nähtävää ehka vieläkin olisi, mutta kai meitä vaivaa koti-ikavä ja jalat on kävelty puhki. Eilen kävimme Sentosan saarella päivää viettamässä. Siellä oli kaiken näköisiä härveleitä ja olo oli kuin Särkänniemen rahastus koneissa. Ehkä paikka oli aikusten huvipuisto. Kiinalaiskaupungin-osa on ollut aina näkemisen arvoinen paikka ja niin täälläkin. Isoine ostoskeskuksineen ja katukauppiaineen. No huomenna sitten alkaa pitkä kotimatka. Lentomme lähtee klo 14.05 paikallista aikaa. Saa nähdä miten käy matkalaukkujen painon kanssa, tavaraa on taas ostettu yhtä ja toista oikein urakalla. Ompahan perikunnalla jakamista. Pian ollaan kotona ja täydennän blogia sitten monin vivahdekkain kertomuksin kun päästään kotiin. Tänään vielaä aiomme mennä maistamaan miltä Singapore-sling maistuu alkuperaisessa Raffles hotellissa, ja katsastamme myös hotellin museon. Sitten laukkuja pakkaamaan. Terveisin Arja ja Kari.

Sentosan saaren suuri leijonapatsas

Singaporen nimi tulee leijonasta. Singa tarkoittaa leijonaa.

Vedenalainen maailma on näkemisen arvoinen paikka.

Upea rausku.

Upean väriset lähes läpinäkyvät meduusat

Niin kaunis ja kuitenkin myrkyllinen meduusa.

Tuollakin korkeuksissa kävimme Sentosan saarella.

Kari ja vanhat autot. Sentosan museon edessä.

Tämä delfiini oli todella utelias, tuli aivan rantaan ihmettelemään meitä ihmisiä.

Samalla lipulla pääsi sekä vedenalaiseen maailmaa, että delfiini esitykseen.

Nämä veitikat ovat todella oppineet kaikennäköisiä tempuja.

Tämä hyppäsi myös laiturille.

Perhospuiston upeat perhoset.

Upea kuvioitus perhosella.

Tällä härvelillä poistuimme Sentosalta, täytyy sanoa, että pelotti.

Tällä mentiin yli meren poukaman.

Nämä upeat naiset  bongattiin hotellimme edustalta he olivat menossa perjantai-illan juhliin.

Raffles-hotellin museossa, tässä näytetään kuinka Singapore Sling sekoitetaan.

 Hotellin upea ball-room.

Hotellin ulkoravintolaa

Tässä se sitten on se kuuluisa Singapore sling

70:s kerros hotellimme ravintola.

Hotellimme baari sijaitsee kerroksessa 71.

Ei matkaa, missä Kari ei löytäisi Rollssia. Tämä oli viimeisenä iltana hotellimme edessä.

Siinä kaksi loistokaaraa.

Hotellin uima-allas sijatsi kerroksessa nro 8.

Meidän pikku-terassiltamme kuvaa, olemme kerroksessa nro 38.

Kotona

Tervehdys! Kotona oltiin klo 4.40 ja heti nukkumaan ja klo 9.00 herättiin aivan virkeänä. Aikaero tekee tehtävänsä. Kotimatka sujui hienosti ruokaa tarjottiin taas koneessa jatkuvasti. Ennen koneen lähtöä tuotiin päivän menu, jossa valittavana oli taas kolme eri ruokalajia.  Välipalana oli myös useampi vaihtoehto. Hedelmistä, pähkinöistä, sipseistä ja voileivistä. Vielä 2 tuntia ennen koneen laskua tarjoiltiin illallinen. Jatkuvaa syömistä, olo oli taas kuin ilmapallolla.  Frankfurtissa oli juuri sopiva aika koneen vaihtoon.Lufthansan kone lähti ajallaan. Arvaatkaapa mitä? Taas tarjottiin ruokaa, nälkä ei ollut yhtään.  Matka tuntui paljon pidemmältä kuin se itseasiassa oli. Syy siihen on varmaankin se, että vaihdoimme hotellia aina muutaman päivän välein. Matka  sujui loistavasti. Kaikki kuljetukset olivat ajallaan ja meitä oltiin aina lennoilla vastassa ja hotelleista toiseen siirrot suunnitelmien mukaan. Palvelu oli moitteetonta ja helpotti meitä näinkin lyhyeellä matkalla . Ei tarvitse itse tuhlata energiaa kyydityksien hoitamiseen. Nyt sulatellaan matkaa, kirjoitan matkakertomusta kohokohdista ja liitän valokuvia joita on yli 900 kun saan ne järjestettyä ja lajiteltua. 

Tässä odotellaan jo Frankfurtissa koneen vaihtoa.