Matka Gambiaan 2005

Naapurin pariskunnan kanssa matkailukärpäsen puremina, suunnittelimme  lähtöä matkalle jonnekin. missä emme olleet vielä käyneet. Niin löysimme pienen uudenmaan läänin kokoisen maan, Gambian. Lähtö aika sovittiin  ja niin alkoi matkamme Gambiaan.

Lensimme ensin Hki-Tukholma, jossa koneen vaihto ja sieltä matka jatkui MyTravelin koneella. Välilasku oli Las Palmasissa, siellä pääsimme jaloittelemaan , sitten vihdoin kohti päämäärää, Gambiaa. Lentokoneen ikkunasta oli nähtävissä, että ei juurikaan kaupunkeja näkynyt vaan, rutikuivaa savannia joka puolella. Mutta ennenkaikkea katkeamatonta hiekkarantaa riittää. Lentokenttä on melko uusi ja moderni rakennus. Kuuma ilma löyhähti vastaan, olipa nautinnollisen lämmintä.

img016.jpg

Gambian melko uusi lentokenttä 

 

Hotellimme oli kuuleman mukaan paras hotelli, meidän katekoriamme mukaan keskiluokkaa. Siisti mutta ei mitään luksusta ja kaikki toimi. Olimme vierekkäisissä huoneistoissa., aivan rannan tuntumassa. Hotelli oli aitojen sisällä ja porteilla vartijat, joiden tarpeellisuus kyllä pian huomattiin. Hotellin ulkopuolella oli parikin pikku kauppaa, joista sai ostaa kaikenlasita ruokaa, vettä, olutta yms. Myös muutama ravintola oli pölyisen kadun varella.

img018.jpg

Pitkää rantahiekkaa

img022.jpg

Tjäreborgin matkalaisia kuljetettiin kuorma-auton lavalla. Timo-matkat ilmastoiduilla autoilla.

Ensimmäisenä päivänä lähdimme kiertoajelulle, pääkaupunkiin Banjuliin. Kaikkiaan Gambiassa asuu noin 1,4 miljoonaa asukasta. Kävimme Banjulin markkinoilla, jossa oli myytävänä kaikkea mahdollista. Astioita, vihanneksia, hedelmiä, vaatteita, puusta valmistettuja naamareita ja kaikkea mitä puusta voi tehdä eli ns. afrikkalaisia käsitöitä. Matkallamme näimme laivojen hautausmaan, laivanhylkyjä kallellaan kurjassa kunnossa, mm  yksi  näistä oli ruotsalainen laiva, josta oli  lähetetty  radiolähetyksiä, kun Gambiassa ei ollut omaa radioasemaa. Gambia on ruotsalaisten turistien valtaama, lähinnä naisten. Siellä käy paljon naisia aivan miesseuraa etsimässä!! Kävimme myös Lindan pukuompelimossa, Linda on ruotsalainen nainen,jolla on 14 miestä ompelemassa vaatteita poljettavilla ompelukoneilla.

13-14.3 Vietimme aikaa rannalla kävellen ja lekotellen auringossa ja uiden meressä.Rannalla kauppiaita ei ollut kovin paljon ja heidät hätistellään pois jos liian pitkään pysähtyvät häiritsemässä. Rannalla kyllä on kiinteitä kauppoja mehubisnes kukoistaa, naisten hieronta- ja letitysbisnes niinikään. Kun rannalla kävelee, niin kyllä siellä erilaisia kaupustelijoita tapaa. Niin myös kadun puoleisella portilla tapaa monenlaista yrittäjää. Kun lähdet portilta kävelylle, kimpussa on heti monta avustajaa, jotka ohjaavat sinut ravintolaan tai mihin haluatkin ja vaikka sanot, että et halua opasta niin se ei auta he vaan seuraavat kaikesta huolimatta. Suurin osa on ihan harmittomia takiaisia, joista pääsee eroon kun astuu ravintolaan sisään. Kävelimme muutaman kerran lähellä olevaan ravintolaan Desteny, jossa myös disko. Se oli siisti paikka ja ruoka oli hyvää. Gambiassa ei ole mitään varsinasita omaa keittiötä, vaan siellä syödään varsin eurooppalaista ruokaa. Jotain pähkinäkeittoa ja pähkinä kastiketta oli , jota Kari maistettuaan ei pitänyt kovinkaan syötävänä vaihoehtona. Tapasimme hotellin pihalla erään nuoren paikallisen tummaihoisen miehen, joka kysyi selvällä suomenkielellä olemmeko jo saaneet hänen matkaesitteensä retkistä, kun emme olleet saaneet, niin  hän toi sen meille.  Kysyimme miten hän on oppinut Suomea, johon hän kertoi opetelleensa suomenkielen sanakirjasta. Hän todella puhui Suomea sanoja jonoon periaattella ja tuli hyvin ymmärretyksi. Hänen matkaesitteensä oli suomenkielinen ja osa sanoista oli vähän hassusti muotoiltuja, mutta ymmärrettäviä.  Päätimme kokeilla Timo-matkoja, ensin otimme yhden retken. Illalla hotellilla oli afrikkalaisia tansseja ja musiikkia.

 

Timo-matkojen esite

img026.jpg

Timo-matkojen esite

img025.jpg

Timon retki-tarjontaa

15.3 Lähdimme Timon matkalle safarille Etelä Gambiaan. Me, naapurit ja meidän lisäksemme yksi pariskunta, jotka viettivät viimeistä lomapäiväänsä Gambiassa.  Ensin suuntasimme Serekundan paikallismarkkinoille. Ne olivat tyypilliset afrikkalaiset markkinat, tavaraa oli ,piraattikopioisia vaatteita, astioita ja kaikenlaista tavaraa, hedelmiä, vihanneksia. Timo kertoi meille, hedelmistä, juureksista ja pähkinöistä yms. Näimme myös mikä on afrikkalainen hammasharja. Puutikku,jonka toinen pää pureskellaan pehmeäksi ja sillä puhdistetaan hampaat ilman vettä ja tahnaa. Tehokasta!!

_DSC0018.jpg

Tässä testaillaan paikallista hammasharjaa

Sieltä jatkoimme matkaa ja näimme miten afrikkailaista batiikkia valmistetaan ja puunaamareita: Sitten olikin vuorossa krokotiilipuisto, jossa on 75 isoa krokotiiliä, pienten lukumäärä ei ole tiedossa. Kaikkien lemmikki krokotiili Charlie makaili laiskana suu ammollaan ihmisten ympäröimänä. Meidätkin ikuistettiin Charlieta rapsuttamassa.  Oppaamme Timo kertoi meille puistosta ja piti meistä hyvää huolta matkallamme. Timon vaki-sanontoja oli "kiitti, kiitti". Sen jälkeen olikin vuorossa villieläin puisto; eräänlainen safari, jossa osa eläimistä oli aitojen sisällä mm. Täplä-hyeenat, apinoita siellä oli villinä ja muutama paviaani oli myös häkissä. sekä joitain lintuja, pieniä papukaijoja..  Sitten menimme eräälle kyläkoululle, joka on enlanninkielinen koulu lapsia oli noin 4vuotiaasta noin 12-vuotiaisiin asti. He lauloivat meille  pari laulua, me veimme heille kyniä, vihkoja ja vähän karkkeja. Oli todella  kiva nähdä tämä koulu ja nämä viehättävät lapset koulu-uniformuissaan. Vain 40 % Gambian lapsista käy koulua!!!Sitten oli lounaan vuoro meren rannalla. Ravintola oli viehättävällä paikalla ja ruokapöytien päälle oli kattorakenteet, ei tarvinnut auringossa syödä. Ruoka oli hyvää ja kaiken lisäksi meille oli ohjelmaa lounaan ajan paikallista musiikkia ja tanssia!! Sitten paluumatkalla kävimme vielä kalasatamassa katsomassa kalan savustusta ja kalasaaliin jakoa, Kalaa oli todella paljon, sitä kuivataan, savustetaan ja myydään edelleen esim. Guinea Bissau  ja muut naapurimaat ostavat kuivattua ja savustettua kalaa. Rannalla oli sadoittain ihmisiä saalista jakamassa ja työstämässä. Tämä retki maksoi 40 euroa ja siihen kuului kaikki, eli myös juomat, aina kun oli jano Timon kylmälaukusta löytyi olutta ja muuta juotavaa. Tjäreborin retket maksoivat enemmän ilman juotavia ja he kulkivat kuorma-auton lavalla, pölyssä. Me matkustimme ilmastoidulla mini-bussilla ja juomat kuuluivat aina hintaan mukaan. Iltaa  istuttiin usein illallisen jälkeen terassilla naapureiden kanssa, otetiin viiniä ja nautittiin Gambian illasta.

img024.jpg

Elefanttipuu tai silkkipuu, kertoo Timo. "Kiitti,kiitti"

img017.jpg

Vierailu kyläkoulussa, nämä suloiset lapset lauloivat meille englanniksi

_DSC0008.jpg

Tämä pikkuneiti kysyi saako tulla kanssani Suomeen, oli kiinnin kädessäni koko vierailun ajan.

img023.jpg

Kalasataman "Pietarin kalansaalis"

16,17 ja18.3 Rantalomaa ja hierontaankin tutustuin, se kyllä kannatti, kyllä tytöt osasivat työnsä.  Kävimme myös omin päin kaupungilla, meillä oli mukava taksikuski joka piti meistä hyvää huolta, kulki mukana ja hätisteli ylimääräiset kimpussaolijat pois. Kaupungilla ei sinänsä ollut mitään erityistä ostettavaa, halpaa kylläkin oli.

19.3 Lähdimme Timon järjestämälle jokiristeilylle eli Timon oppaassa Lazy-day. Ei tehdä mitään, vaan risteillään Gambia-joella ja mahdollista kokeilla myöskin kalastusta.   Timo haki meidät hotellilta aamulla ja ilmastoidulla pienella mini-bussilla. Ensin haettiin jäitä mukaan kylmälaukkuun juomien sekaan. Se ostetaan ja sitten sitä valutetaan kylmälaukkuun liukua alas jostain talon uumenista.

_DSC0014.jpg

Jäitä mukaan seinästä

No, matka kohti satamaa alkoi ja enenkuin pääsimme puoliväliin satamaa, auto alkoi lakkoilla. Pojat olivat ymmällään, mikä tuli? Kari kertoi pojille tyynesti, että bensa loppui, ei voi olla totta!! Ei auttanut muu kuin nousta autosta ja kuljettaja lähti kanisterin kanssa matkaan ostamaan bensaa. Vajaa tunti meni aikaa bensanhaku matkalla ja sitten matka taas jatkui. Ei mitää hätää." Kaikki hyvin joka päivä", oli myös yksi Timon lempilauseita. Kuvaa hyvin Timon menttaliteettia ja hän on hyväntuulinen ja positiivinen. 

Pääsimme satamaan, josta piti piemmällä perämoottoriveneellä siirtyä laivaan, jossa oli yläkansi, jolla voi ottaa aurinkoa ja alakansi varjossa, Laivassa, joka oli noin purjeveneen kokoinen oli perässä myös jonkilainen wc:tä toimittava laitos. Ihan siisti laiva ja aurinkokannella oli patjat auringon ottoa varten. Niin lähdimme ajelemaan laivan kyydissä Gambia-joella. Ymmärrän nyt nimen tälle matkalle, Lazy-day,  nautittiin vain auringosta ja joella kulkemisesta, maisemat olivat aivan samanlaista mangrove metsää koko ajan, tuntui ettei tuulenvärettäkään ollut ilmassa ja ilma oli todella paahtavan kuuma. Matka eteteni verkkaista tahtia, Timokin vain nautti elämästään makuullaan penkillä, aivan unessa. Vihdoin tulimme aukealle alueelle, josta aukenee meren lahti ja saimme kokeilla kalastusta Gambia-joella. Pieniä kalan sinttejä tuli muutama. perämoottoria ohjannut kaveri sai vähän isomman kalan.

_DSC0011.jpg

Karilla pikku sintti, jota ei edes kuvassa näy.

_DSC0010.jpg

Tässä oikea kalamies_DSC0006.jpg_DSC0007.jpg

Muuten vain nautiskeltiin ja otettiin aurinkoa

Joen varrella myöskin pongattiin lintuja, pari isoa haikaraa ja erilaisia vesilintuja. Pari pelikaania kelluskeli myöskin joella. Matka jatkui kalastuksen jälkeen toista  joen sivuhaaraa pitkin aivan samanlasita maisemaa. Kaukaa jo näimme rakennelman johon olimme menossa lounaalle, ulkopuolella kellui pari moottorivenettä ja purjevene vähän isompi, ja  ihmisiä tuntui olevan lounaalla. Rakennus oli aika viehättävä ja siisti. Se oli rakennettu ohuista puunrungoista ja kerroksia taisi olla kolme, keskikerroksessa syötiin lounasta ja ylimmäinen kerros oli jonkilainen näköalatasanne.  Ruoka maistui hyvältä ja siellä näytti olevan muitakin turisteja. Syötyämme lädimme paluumatkalle. Illansuussa saavuimme hotelille ja olimme tyytyväisiä päivän retkeen ja Timon palveluihin.

img021.jpg

Viehättävä lounaspaikkamme "Lazy Day:n" aikana.

20.3 Rannalla löhöilyä ja kävelyä yms Illalla kävimme lähikaupungissa syömässä Libanonilaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää.

21.3 Ajattelimme tehdä pienen kävelylenkin hotellialueen lähellä sijaitsevalle kosteikkoalueelle. Kun poistuimme portista Timo käveli vastaa ja kertoi meille reitistä, että sieltä polku kiertää koko hotellialueen ja palaa rannalle.  Niin lähdimme matkaan ja aikamme käveltyämme saimme jälleen "opasseuraa", meitä lähti seuraamaan eräs kaveri, joka väitti olevansa Timon kuljettaja. Väitti  lähtevänsä mukaan seuraavana päivänä meitä kuskaamaan Senegalin matkalle, jonka olimme Timolta varanneet. Kerroimme, ettemme tarvitse opasta, että tiedämme mistä pitää kulkea, mutta kaveri oli sitkeä ja kulki perässä. Näytti meille lintuja ja kertoi kasvillisuudesta ja esitteli erään palmuölyä keräilevän kaverin majan.Majaoli todella alkeellinen. Luulen kyllä, että kyseessä oli vain suoja, jos välillä halusi levätä päivän kuumuudessa. No kiertokävelymme tuli vihdoin rannalle ja kaveri alkoi pyytämään rahaa opastuksestaan, että hän voisi ottaa etumaksua huomisesta ajokeikasta. Kerroimme ettemme ole häntä pyytäneet mukaan emmekä ole luvanneet mitään hänelle maksaa. Vihdoin hän jo pyyteli anteeksi ettei ole rahan ahne, mutta kuitenkin...,no annoimme pienen almun kaverille. Hän lähti juoksujalkaa kohti kotia. Harmiton tyyppi sinänsä.

22.3 Timon matkat ja retki Senegaliin ilmastoidulla bussilla.  Timo oli meitä vastassa ilmastoidulla pienellä linja-autolla. Eilisestä oppaasta ei näkynyt jälkeäkään, kuten arvattu. Kyseessä ei ollut minibussi vaan oikea linja-auto, johon mahtuu 30  henkeä!! Meille!  Meitä oli vain neljä+ yksi ruotsalainen nainen, joka oli matkalla Senegalin puolelle ystävätärtään tapaamaan. Oli viettänyt jo monet kymmenet vuodet kaikki lomansa Gambiassa, uskomatonta, että jotkut viitsivät aina matkustaa samaan paikkaan joka vuosi ja varsinkin tälläiseen maahan, missä ei ole mitään erityistä näkemistä. Vai onko todella niin, että saapuvat tänne miehiä tapaamaan!!! Täällä kyllä näkee aika kummallisia pareja melko vanhojakin naisia, joilla on nuorehkoja miehiä käsipuolessa. No kukin elää tavallaan.

Meidän matkamme jatkui todella monttuista tietä eteenpäin. Ymmärrän miksi Tjäreborgin matkat eivät tee matkoja Senegaliin, kun tiet ovat niin huonoja Gambian puolella. Senegalin puolella pysähdyimme pikku kylään, jossa oli markkinat ja pikku kauppoja. Timo osti meille pussillisen munkkeja!! Kyllä oikeita munkkeja, maissijauhoista tehtyjä, olivat todella hyviä ja makeita. Kävelimme kylällä ja ihmettelimme paikallista elämää. Tiet olivat aika hyviä Senegalin puolella. Käymme myös puuveistämössä, missä tehdään perinteisiä afrikkalaisia puutöitä. Sitten jatkamme matkaamme lounaspaikkaamme meren rannalle,  erään ruotsalaisen naisen pitämään pieneen hotelliin, autiolla rannalla. Viehättävä ympäristö, hyvää ruokaa ja sitten paluumatka.

_DSC0015.jpg

Pieni kauppa Senegalin puolella

Paluumatkalla pysähtelimme usein  otimme auton katolle hiiliä, ja puita. Timo vei niitä kotiinsa sekä sisarelleen. Puut ja hiilet ovat kuuulemma halvempia Senegalissa kuin Gambiassa. Senegal on muuten ranskankielistä seutua, kun taas Gambiassa yleisesti puhutaan englantia. Siirtomaakauden peruja. Olimme hotellillamme iltahämärissä. Retki oli onnistunut.  Matkalla juttelimme Timon kanssa niitä näitä ja kyselimme mitä hän haluasi elämältään. Suurin haave oli, että pääsisi Suomeen.  Siitä siis johtui tuo innostus Suomenkieleen. Hän myös kertoi, että suurin osa osaa puhua ruotsia, mutta hän on ainoa, joka on opetellut suomenkielen!!

img020.jpg

Tässä Senegalin rajalla.

img019.jpg

Hienon bussimme katolle lastataan puita ja hiiliä. "Kaikki hyvin joka päivä", sanoo Timo.

_DSC0017.jpg

Näin hienolla bussilla meitä kuljetettiin.

_DSC0013.jpg

Pikku lounaalla hotellimme verannalla.

_DSC0019.jpg

Aurinkoa oli välillä otettava varjossa.

23.3. Rannalla vielä viimeiset hieronnat ja Kari käy vielä kuvaamassa hotellimme ulkopuolella olevan aidan, joka on todella kaunis, paikallisen taiteilijan näkemys Gambian historiasta, maalattuna ja myös kiveen veistetty, todella upea aita.

_DSC0016.jpg

24.3. Kotimatka.

Kotiin palattuamme, otimme Timo-matkat esitteestä sähköpostiosoitteen ja parin kuukauden päästä laitoimme viestiä ja kyselimme kuulumisia. Vastaus tuli nopeasti, että missä te asutte, hän on tullut Suomeen, pyytää puhelinnumeroa ja antaa omansa. Kuinka ollkaanTimo on Suomessa ja vieläTampereella, soitimme ja olemme tapailleet jonkun kerran Timo asuu kaverinsa kanssa Tampereella ja käynyt kylässä muutaman kerran.

Valitan huono kuvien laatua, on myöhemmin skannattu valokuvista, jotka olemme itse tehneet tulostimella melkoisen huonolle valokuvapaperille.

Pieni lisäys Timo asuu jälleen Gambiassa ja tekee taas Timo-matkoja.