Etelä-Intian kiertomatka 1.2.2001-16.2.2001

 Perjantai ja saavumme Goaan ja majoitumme Margaon  Nanutell-hotelliin. Jo edellisestä vuodesta tutut hajut ja kostea kuumuus vastaanottaa meidät. Ensimmäisenä päivänä lähinnä tutustumme ryhmäämme ja oppaan kanssa käymme paikallisilla markkinoilla.  Illastamme  yhdessä  hotellissamme.

1563839.jpg

Tämä ryhmä on lähdössä kiertomatkalle Intian Keralaan

 

Lauantaina onkin sitten  aikainen herätys klo 5.15. Lentokentälle lähdetään jo aikaisin 6.30 ja lentomme kohti Cohcinin kaupunkia lähtee 8.40. Lento kestää noin 1 tunnin ja perillä meitä odottaa ilmastoitu bussi. Se onkin hyvä, sillä täällä on vieläkin kuumempaa ja kosteampaa kuin Goalla. Majotuimme Casino-hotelliin, joka sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungissa. Aloitamme tietysti kaupunki- kierroksella. Saamme kuulla oppaamme Seijan kertomusta hindulaisuudesta ja elämäntavoista  Intiassa. Illallisella olimme hotelli Malabar Housessa.

Sunnuntai aamuna herätys on klo 6.30 ja matka jatkuu kohti Peryarin luonnonsuojelualuetta aivan toisella puolella Intiaa. Matka on  n. 200km pitkä vuoristoista serpentiinmäistä tietä ja paikoin hurja liikenne. Vuoristossa ilmasto on meidän mieleemme, ei ole aivan niin kuuma ja kosteusprosentti on alhaisempi, silti ollaan tropiikissa. Matkalla näemme tee-viljelmiä silmänkantamattomiin, myöskin kumipuu viljelmiä. Ohitamme pikku kyliä, joissa näemme ihmisten arkea. Köyhää on!! Majoitumme Spice Village hotelliin, jokaisella oma pieni mökki, joka ei ollut kuitenkaan vaatimaton, vaan hyvätasoinen hotelli. Suomalaiset otettiin hyvin vastaan, hotellin johtaja itse tuli kanssamme iltaa viettämään! Ihmiset ovat todella ihania ja ystävällisiä.

1563840.jpg

Matkalla Peryarin luonnonpuistoaluetta tuli vastaan tämä Norsu hoitajineen

1563841.jpg

Teepensaita silmänkantamattomiin

1563842.jpg

Soma yhdistelmä vuohi ja Kristus-patsas, molemmat kylän korkeimmalla paikalla, vuohi oli elävä.

1563843.jpg

Paikallinen pesula. Vaatteet ovat kyllä puhtaita! Pesukoneista ei ole tietoakaan.

1563844.jpg

Spice Village-hotellin johtaja kanssamme iltaa viettämässä

Maanantai-aamuna lähdemme jo aikaisin veneretkelle Peryari-järvelle, joka on kokonaan luonnosuojelualueella.  alueella elää aika harvinaisiakin eläimiä, villinorsuja, intian villikoiria ja mm tiikereitä, joiden näkeminen on harvinaisuus!  Aluksi näimme villisikoja ja vesipuhvelin sekä monenlaisia lintuja. Sitten toiveiden täyttymys. Villinorsulauma! Ihmettelimme aluksi miksi ne juoksivat edestakaisin, kunnes tulimme lähemmäs näimme että Intian-villikoira ajoi takaa norsulaumaa. Koira ei ole juuri kettua suurempi, mutta voi laumassa pyydystää saalikseen pienen norsun poikasen. Näitä villikoiria olikin melkoinen lauma. Isot norsut pitivät poikaset keskellä ja toiset ajoivat takaa näitä koiria. Kuului melkoinen norsujen toitotus tässä takaa-ajossa. Tätä näytelmää kesti noin 30min -45min. Sitten vihdoin koirat luovuttivat ja norsut jatkoivat hiekkakylpyjään järven rannalla.  Iltapäivällä olikin sitten vuoro tutustua mausteplantaasille. Oppaamme kertoi mausteplantaasin omistajan tuella  eri mausteiden kasvu- ja keräysvaiheista. Saimme myös arvuutella mausteiden tuoksun perusteella mistä kasvista milloinkin oli kysymys. Mausteita myöskin myytiin kierron jälkeen ja kyllähän niitä curreja yms sieltä sitten ostettiinkin.

1563845.jpg

Intian villikoirat ajavat norsuja ja norsut ajavat koiria

1563846.jpg

Spice Village-hotellimme edustalla

Tiistaina taas matka jatkui ja aamulla lähdimme tietysti ajoissa liikkeelle. Tulimme vuoristoista tietä alaspäin ja poikkesimme myös eräällä kyläkoululla lahjoittamassa kyniä.  Kynät olimme saaneet naapurilta hänen muuttaessaan pois. Hän oli edustaja joten lahjuskyniä oli jäänyt hänen varastoihinsa. Lapset olivat koulun pihalla odottamassa jotain kunnianarvoista vierasta. Me kerkesimme juuri ennen vieraan tuloa käydä lahjoittamassa kynät nunnien pitämälle kyläkoululle. Voi sitä lasten meteliä siellä koulun pihalla. Seuraavaksi olimme majoittumassa yhteen maailman parhaimmaksi rankatuista hotelleista Coconut Laguun hotelliin, Kumarakomiin. Osa meidän ryhmästämme lähti 24 tunnin risteilylle taloveneillä. Toinen osa majoittui hotelliin ja lähti seuraavana päivänä vastaavalla matkalle. Paikkaa kutsutaan Intian Venetsiaksi.  Alue muodostuu kanavavista ainoa keino liikkua on vesitse. Alueella ei todellakaan ole teitä. Hotelli oli todellakin aika huikea. Yksi talo muodosti hotellihuoneen, joka oli sisustettu paikalliseen plantaasi-tyyliin. Kaikista huikein paikka oli kylpyhuone, joka oli osin taivasalla WC ja suihku olivat pienen katoksen alla. Koko komeuden keskellä kasvoi banaani-puu. Vietimme nautinnollista aikaa tällä ihanalla hotelli-alueella. Kävimme uimassa ihanassa uima-altaassa, jossa tosin vesi oli aivan liian lämmintä.

1563847.jpg

Teen poimijat työssään

1563848.jpg

Veneellä Coconut Lagoon hotelliin

1563849.jpg

Olemme saapumassa hotellille, edessä taloveneet

1563850.jpg

Tämä äiti oli pesemässä joessa vauvan pyllyä hotellialueen ulkopuolella.

1563851.jpg

Lapset ovat siististi puettuja

1563853.jpg

Coconut Lagoon hotelli-aluetta

Seuraavana aamuna saapuivat meidän risteilijämme ja oli meidän vuoromme astua laivaan. Meitä kuljetettiin aina yksi pari per talovene,kolme miestä oli meitä  palvelemassa. Veneessä oli makuuhuone meitä varten ja katettu terassi maisemien katselua varten.Takana oli keittiö ja henkilökunnan tilat. No niin matka sujui pienellä perämoottorilla varustetulla taloveneellä hitaan rauhallisesti. Maisemat lipuivat ohitse ja näimme kylien arkielämää. Alueen asukkaat elävät riisiviljelyllä ja työskentelemällä riisipelloilla.  Kaikki liikenne hoidetaan vesitse ja myös koulubussin virkaa hoitaa vene. Laitureita on pitkin kanavan vartta. Riisipellot näkyvät taustalla ja kastelu on yksinkertaista onhan vettä joka puolella. Pienen matkan kuljettuamme pysähdyimme erään riisipellon reunaan ja alkoi lounaan valmistus ja ruokaa kannettiin eteemme todella paljon. Ruokailtuamme jatkoimme matkaa pitkin kanavia. Tulimme isomman järven rantaan, siellä nousimme veneestämme ja lähdimme kävelylle pieneen kaupunkiin. Käveltyämme pari kilometriä tulimme värikkäälle Hindutemppelille, jota veneen kuljettaja tuli meille esittelemään. Siellä oli paikallinen messu tai joku rituaali  meneillään. Musiikki soi kovalla äänellä kovaäänisistä. Kiersimme temppelin. Taloveneen henkilökunta ohjasi meitä kaupungissa. Meidät ohjattiin istumaan matkoja ja taloveneretkiä järjetävän toimiston tiloihin juomaan virvokkeita.  Nauttiessamme virvokkeita sillä aikaa henkilökunta kävi ostamassa meille illallisruoka-aineet. Taloveneessä ei ole kylmäsäilytystiloja, joten ruoka on hankittava juuri ennen valmistusta. Heti päästyämme taloveneelle siihen ilmestyi lapsia kyniä kerjäämään ja kolikoita,  olivat kuulemma  kolikkojen  keräilijöitä!Lähdimme jälleen veneellä eteenpäin, etsimme läheisen poukaman yöpymistä varten ja illallisenvalmistus oli aloitettu heti. Jälleen todella runsas illallinen, joka nautittiin jo pimeässä öljylamppujen valossa. Illallisen jälkeen vetäydyimme makuuhuoneeseemme. Meteli kaupungin hindumessusta kuului pitkälle yöhön.

1563852.jpg

Siinä on talovene, jolla olemme lähdössä 24 tunnin risteilylle.

 

1563854.jpg

Hei vaan täällä sitä mennään!

1563855.jpg

Lounaalla taloveneessä. Kolme miestä palveli kahta ihmistä, yksi kuski, kokki ja tarjoilija. Yön he makailivat patjalla tässä tilassa. Taustalla meidän makuuhuone

1563856.jpg

Intian Venetsiaa, taustalla riispellot. Yksinäinen kalastaja

1563857.jpg

Hindu temppeli koko komeudessaan.

Keskiviikko aamu valkeni sumuisena ja matka veneellä jatkui  heti aamiasen jälkeen sumuisessa säässä.  Parin tunnin matkan jälkeen saavuimme paikkaan, johon olimme jättäneet bussimme. Siellä tapasimme toisen puolen ryhmästämme ja niin jatkoimme matkaamme bussilla Cohchiniin. Samaan hotelliin missä olimme aiemmin jo yöpyneet.  Kävimme kierroksella antiikki-ja juutalaiskorttelissa. Cohcihinissa elää pieni juutalainen yhdyskunta, he ovat tietysti kauppiaita. Kaikki kadun hienot antiikkikaupat ovat heidän omistuksessaan. Kävimme myös kadun varrella sijaitsevassa vanhassa synagokassa, jossa oli upeat käsinmaalatut lattialaatat. Loppupäivä oli omaa aikaa, eli lähdimme heti taksilla hotellilta kaupungin vilinään ja ostoksille. Kari sai taloveneen kuljettajalta vinkin, mistä hän voisi ostaa "Vinan" eli citarin, jota Karin niin kovasti oli tehnyt mieli. Kari lähti taksikuskin kanssa etsimään kauppaa ja me muut jäimme kaupungille ostoksille ja kyllä sitä kaikennäköistä löytyikin. Kari palaili ostosreissultaan citar kainalossaan tyytyväisenä ostokseensa. Oli kuulemma saanut halvalla. Palailimme hotelliin virkistäytymään ja vaihtamaan vaatteita. Olimme menossa katsomaan Kathakali esitystä, joka on perinteinen pantomiimitanssi Keralan osavaltiosta Etelä-Intiasta. Esitys koostui kolmesta osasta. Ensimmäiseksi yleisö sai seurata tanssijoiden valmistautumista ja kasvojen maalaamista. Seuraavaksi kerrottiin Kathakalin perusajatuksia ja esiteltiin  tanssin elekieltä sekä kasvojen ja silmien liikkeitä. Ilta huipentui värikkääseen tanssiin laulun ja rumpujen säestyksellä. Aika huikea esitys ja aivan erilainen kuin perinteiset kansantanssi esitykset. Kiertomatka onkin jo lopuillaan. Vain viimeinen yhteinen illallinen ennen lentoa Goalle.

1563859.jpg

Keralan synagooga.

1563858.jpg

Kiertomatkan viimeinen ilta

Perjantaina olikin sitten aika lentää Goalle viettämään rantalomaa seuraaavaksi viikoksi. Goa olikin meille jo tuttu edellisvuodesta. Intia on varsin kiehtova paikka ja niin erilainen kuin mikään muu paikka. Kulttuuri poikkeaa täysin muista maista. Majoitumme Pohjois-Goan hotelliin nimeltä Sonesta Inns hotelliin. Saimme aika kurjan  hotellihuoneen, näkymät jonnekin taka-pihalle. Emmehän tänne ole tulleet hotelliin makoilemaan, joten eiköhän se tällä kertaa mene. Myöhemmin olemme  huomanneet, että kiertomatkalaisille on usein se huonompi hotellihuone kuin muille. Olemme oppineet myös vaatimaan parempia huoneita jo varatessamme matkaa. Goalla viikko kului lepäillen ja rantalomaa viettäen, tietysti kävimme tervehtimässä Viljoa, edellivuoden tuttua taksikuskia. Kävimme tietysti myös hippimarkkinoilla ja teetimme tietysti vaatteita.

1563860.jpg

Goa ja ravintola Moti Mahal, jossa palvelu on ensiluokkaista ja huom. ovimiehen upea asu.

1563863.jpg

Goan kuuluisat Anjungan  hippimarkkinat

1563862.jpg

Rantaelämää Goalla, hoikat Suomi-matkailijat