Tässä vihdoin valmiina kertomus minun ja ystäväni Japanin matkasta, teimme matkan edullisesti. Finnairin edestakaiset lennot 499 € ja 9000 plus pistettä, junapassit 7 päivää 260 €, yövyimme edullisesti matkan aikana ja kokonaishinnaksi tuli noin 1000€. Matka oli hauska, nautinnollinen ja kaikki sujui loistavasti, ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Japani on ensinnäkin turvallinen maa, siellä ei ole varkaita. Paikalliset jättävät käsilaukkunsa aina kahviossa ja ravintoloissa pöytään ja lähtevät tilaamaan. Kaikenlisäksi siellä on erittäin siistiä ja puhdasta.
torstai, 9. toukokuu 2013
Terveiset Kiotosta
Uskokaa tai älkää tämä on Helsinki/Vantaan lähtöaulasta.
Matka meni hyvin. Lento oli nopea ja tuntui jopa lyhyeltä Vietnamin lennon jälkeen. Lentoaika oli 8 tuntia ja 50 min. Nagoyan lentoasemalla meitä opasti ystävällinen nainen, joka neuvoi meidät junaan. Junapasseja ei voitu ottaa käyttöön lentoasemalla, vasta Nagoyan rautatieasemalta saimme oikeat junapassit.
Hän opasti meidät suoraan junalle
Ensin junalla Nagoyan juna-asemalla. Siellä etsimme jonkun aikaa, ennen kuin löytyi oikea virkailija, joka kirjoitti meille junapassit.
Tätä virkailijaa sai vähän aikaa etsiä Nagoyan rautatieasemalla. Hän kirjoitti meille junapassit, ne hankimme jo Suomessa, mutta täällä vasta ne kirjoitetaan alkavaksi tietystä päivästä.
Sieltä suoraan asemalaiturille ja ensimmäiseen junaan emme mahtuneet, mutta parin minuutin kuluttua tuli uusi juna. Junamatka Nagoyasta Kiotoon kesti 49 minuuttia. Asemalta lähdimme kartan avulla etsimään Hostelliamme. Kartan avulla pääsimme lähinurkille, jouduimme kyllä sitten kyselemään opastusta ja ystävällisesti eräs nuorimies saattoi meidät pihaan asti. Terveiset kaikille, palataan asiaan pian.
Luotijuna saapuu laiturille
Tästä alkaa matka kohti Kiotoa.
Näillä junilla on miellyttävää matkustaa, kyyti on tasaista ja pehmeää.
Penkit ovat mukavia, näissä junissa ei ole seisomapaikkoja. Riitta matkalla Kiotoon.
Piece hostelliin kirjautuminen.
Olemme juuri päässeet hostelliimme, kuvassa myös Riitta ja ystävällinen vastaanottovirkailija Tomo.
perjantai, 10. toukokuu 2013
Kaunista Kiotoa
Eilen hyvin levänneenä lähdimme tutkimaan Kioton kaunista kaupunkia. Ostimme päivän bussikortit niitä saa käyttää 1 päivän ja ajella kaupungilla.
Onneksi Kiotossa kyltit ovat ainakin osin englanniksi
Päiväksi bussiliput.
Mikä bussi menee Heian palatsiin, kyselee Riitta?
Heian-palatsi oli Japanin pääkaupunkina vuosina 794–1868 toimineen Heian-kyōn eli nykyisen Kioton alkuperäinen keisarillinen palatsi. Se toimi Japanin hallinnollisena keskuksena ja keisarin asuntona suurimman osan Heian-kautta vuosina 794–1185. Kaupungin suunnitteluun käytettyjen kiinalaisten periaatteiden mukaisesti palatsi sijaitsi kaupungin pohjoispuolen keskiosassa .
Rakennukset on uudelleen rakennettuja vanhan palatsin pohjalle.
Alueen pohja-kartta.
Heian-palatsi koostui suuresta suorakulmion muotoisesta ja muureilla ympäröidystä alueesta, jonka sisäpuolella oli useita seremoniaalisia ja hallinnollisia rakennuksia. Niihin kuuluivat valtion ministeriöt. Alueella oli myös erikseen muureilla ympäröity "sisäpalatsi" eli Japanin keisarin asuinpaikka. Keisarin asuintilojen lisäksi sisäpalatsissa olivat keisarin puolisoiden asunnot sekä joitakin keisariin läheisesti liittyviä virallisia ja seremoniaalisia rakennuksia.
Palatsin alkuperäinen tarkoitus oli luoda esimerkki Kiinasta 600-luvulta lähtien Japaniin omaksutusta keskushallintomallista. Se loi myös sopivat puitteet keisarin asuintiloille, valtion asioiden hoidolle ja niihin liittyville seremonioille. Palatsin asuinkäyttö jatkui 1100-luvulle saakka, mutta suuriin valtiollisiin toimituksiin rakennetut tilat alkoivat jäädä pois käytöstä jo 800-lukuun mennessä. Tämä johtui paitsi siitä, että useita lakiseremonioita ja -menettelyjä lakkauttettiin, mutta myös siitä, että useita jäljelle jääneitä seremonioita siirrettiin pienimuotoisempaan sisäpalatsiin.
Heian-kauden keskivaiheilta lähtien palatsia tuhosivat useat tulipalot ja muut mullistukset. Kun sitä rakennettiin uudelleen, keisari ja joidenkin asioiden hoito siirtyivät palatsin ulkopuolelle. Hovin vallan heiketessä samaan aikaan tämä vähensi edelleen palatsin merkitystä hallinnollisena keskuksena. Lopulta vuonna 1227 palatsi paloi maan tasalle, eikä sitä enää rakennettu uudelleen. Sen jäännösten päälle rakennettiin niin, ettei siitä nykyään ole enää lähes mitään jäljellä. Tieto palatsista perustuu siten ajan kirjallisiin lähteisiin, jäljelle jääneisiin kaavioihin ja maalauksiin sekä pääosin 1970-luvun lopulla paikalla tehtyihin rajattuihin kaivauksiin.
Temppeli on rakennettu samaan tyyliin kuin kielletty kaupunki Pekingissä. Suuri portti, josta astutaan sisäpihalle ja suuri piha ja pihan perällä seremoniallinen rakennus. Alueen sivussa, melkein sattumalta löysimme ihanan puutarhan lampineen. Oli mukavaa poiketa puutarhan rauhaan paahtavan auringon poltteelta. Paikka oli nimeltään Shrine Garden ja on alaltaan 30,000 neliökm laaja kaunis puutarha. Tyypillinen Meiji-ajan tyylinen, alueen tärkein puu on tietysti kirsikka. Kukkimisen aikaan puutarha on varmasti upea, nythän kirsikka on jo kukkinut, joten ihailimme puutarhan haromoniaa.
Korpit olivat yleinen lintulaji Japanissa.
Japanilaiset puutarhat ovat yksi meidän mielikohteistamme.
Iirikset kukassa.
Männyt saadaan kasvamaan käkkäröiksi kiusaamalla niitä kasvamisen aikana.
Näiden mäntyjen ikä saattaa olla satoja vuosia.
Männyt pakoitetaan kasvamaan tiettyyn suuntaan ikään kuin tuuli olisi vaikuttanut kasvusuuntaan. Usein tälläin vie aikaa useita sukupolvia.
Puutarhassa on aivan hurmiossa, kuten näkyy.
Tarkkaan suunnitellussa puutarhassa on aina välissä kauniita punalehtisiä Japanin vaahteroita.
Riitan kanssa nautimme molemmat puutarhoista.
Gion aluetta eli Kioton vanhakaupunkia
Talosta kasvava puu ja huom. sähköjohdot.
Puut kasvavat talon sisältä
Haaveilua
Vanhaa kaupunkia
Kapeita kujia
Gionin geishat
Geisha pukuisia tyttöjä nähtiin aika paljon
Teeseremoniassa emme käyneet, mutta sellainen paikka löytyi vanhasta kaupungista
Maiko tanssijoita emme käyneet katsomassa.
Näitä polkupyrään liitettäviä käsivarsisuojuksia nähtiin muutamia, ne suojaavat käsivarret auringonvalolta.
Tutustuimme myös vanhaan kaupunkiin, siellä tapasimme muutaman geishapukuisen tytön ja kaupungilla muutaman vanhemman geishapukuisen naisen. Lopuksi kävelimme vielä yhden temppelin luo, jonka nimeä emme tiedä. Käveltyä tuli todella paljon.
Kioton upeaa asemahallia, siellä on korkealla hieno kattoterassi
Viihtyisä ja rauhallinen kattoterassi Kioton rautatieasemalla, josta upeat näkymät Kiotoon
Rauhallinen keidas keskellä kaupunkia, rautatieasemalla.
Tässä matkalla alaspäin
Meidän Piece Hostellimme on aivan ihana, täällä yöpyy kaikenikäisiä ja monen maan kansalaisia. Olemme antaneet ensimmäisen muumitaulumme yhdelle vastaanottovirkailijalle, josta on kuvakin, Tomo. Hän on sydämellinen ja puhuu loistavaa englantia. Ritta tapasi suomalaispariskunnankin. Sängyt ovat todella mukavat ja leveät.
Paikka on aivan uusi avannut viime kuussa ovensa. Piece-hostell!
Hostellimme ihanat orkideat.
lauantai, 11. toukokuu 2013
Kultainen temppeli ja Imperial Palace
Eilen kävimme ihmettelemässä kultaista pavilijonkia
Kuljimme linja-autoilla ja oikealla pysäkillä poisjääminen oli joskus hankalaa, mutta ystävälliset japanilaiset opastivat meitä, kun näkivät, että etsimme jotain nähtävyyttä. he lähtevät vaikka saattamaan jos eivät puhu englantia, tässä yksi saattajamme ja oppaamme.
Tässä on toinen oppaamme
Upea, upea.
Kinkakuji (金 阁 寺, Golden Pavilion) on Zen temppeli Pohjois Kiotossa, sen ylimmät kerrokset ovat kokonaan lehtikullattuja. Virallisemmin se tunnetaan nimellä Rokuonji, temppeli oli eläkkeelle oleva Shogun Ashikaga Yoshimitsun huvila, ja hänen tahtonsa mukaan siitä tuli Zen temppeli hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1408. Kinkakuji oli inspiraation samannimisen Ginkakuji (Silver Pavilion), jonka rakennutti Yoshimitsun pojanpoika, Ashikaga Yoshimasa, toiselle puolelle kaupunkia pari vuosikymmentä myöhemmin.
Kinkakuji on vaikuttava rakennus näköala isolle lammelle, on ainoa jäljellä oleva rakennus. Se on palanut useita kertoja historiansa aikana, kahdesti myös sota tuhosi suuren osan Kiotosta ja jälleen vuonna 1950, kun sen sytytti tuleen fanaatikko munkki. Nykyinen rakenne uusittiin vuonna 1955.
Upea laivan malliseksi muotoiltu bonzaipuu, jonka kerrotaan olevan yli 1000 vuotta vanha.
Koululaisia tapasimme paljon ja he olivat aina valmiita kuvaukseen.
Ensimmäisessä kerros on rakennettu Shinden tyylillä, jota käytettiin Heian aikakaudella, puiset pilarit ja valkoiset kipsiseinät kontrastina vielä täydentää kullattu ylempi paviljonki. Patsaat Shaka Buddha (historiallinen Buddha) tallennetaan ensimmäisessä kerroksessa. Vaikka se ei ole mahdollista päästä paviljonkiin, patsaita voidaan tarkastella lammikon yli, jos katsot tarkkaan, sillä edessä ikkunat ensimmäisessä kerroksessa ovat yleensä auki.
Toisessa kerroksessa on rakennettu Bukke tyyliä, sitä myös käytettiin samuraiasuntoihin. Ulkoa se on täysin katettu lehtikullalla. Sisällä on istuvan Kannon Bodhisattva jota ympäröi patsaat Neljä Heavenly Kings( Neljä taivaallista kuningasta), mutta patsaat eivät näy yleisölle. Lopuksi, kolmas ja ylimpään kerrokseen on rakennettu kiinalaiseen tyyliin Zen Hall, se on kullattu sisältä ja ulkoa.
Vielä viimeinen pilkahdus kultaisesta pavilijongista
ja sitä ympäröivää kaunista puutarhaa
Ihanan rauhallinen tunnelma alueella
Nämä ihanat lapset poseerasivat opettajan kameraan, napattiin kuva ja kun kuulivat, että olemme Suomesta, he kajauttivat päivää ja näkemiin ihan selvästi.
Ilmaisia maistiaisia saa jokapuolella
Kioton keisarillinen palatsi (京都 御所, Kyoto Gosho) käytettiin Japanin keisarillisen perheen asuinpaikkana 1868 asti, kun keisarillinen perhe hallinto ja omaisuus siirrettiin Kiotosta Tokioon. Paltsi sijaitsee Kioton Imperial Park:n vieressä (京都 御苑, Kioto Gyoen). Houkutteleva puisto on keskellä kaupunkia, se kattaa myös Sento Imperial Palacen.
Sade alkoi, kun päästiin keisarilliseen palatsiin.
Nykyinen Imperial Palace uusittiin vuonna 1855, kun se oli poltettu. Kompleksi on aidattu ja koostuu useista porteista, halleista ja puutarhoista. Kruunajaisten seremoniat keisareille Taisho ja Showa pidettiin palatsin pääsalissa. Nykyisen keisarin seremonia pidettiin Tokion keisarillisessa palatsissa.
Palatsin voidaan tutustua vain opastetuilla kierroksilla (Englanti tai japani) Esittelyn hoitaa Imperial Household Agency. Kierros kestää noin tunnin ja reitti kulkee rakennusten ohi sisään ei pääse. Ennakkovaraukset ovat pakollisia ja voidaan tehdä myös verkossa tai Imperial viraston toimistoon, joka sijaitsee samalla alueella Kioton Imperial Park. Me kävelimme virastoon ja pyysimme varauksen ja se tehtiin odotellessamme, kierrokselle lähdimme saman tien.
Keisarillisessa puutarhassa
Bussilla matkustaminen on mukavaa, jos on näin rauhallista
Välillä oli näin ruuhkaista.Tämä ihana äiti lapsineen tiesi paljon Suomesta, mm että joulupukki asuu Suomessa hän heti kertoi lapsilleen, että tädit tulevat joulupukin maasta. Onneksi meillä oli postikortteja talvisesta lapista.
Tässä koko perhe, vanhemmat puhuivat loistavaa englantia.
Kaikki linja-autot ottavat myös pyörätuoleja kyytiin, näimme kun kuljettaja avusti pyörätuolin autoon ja kiinnitti sen remmeillä ja laittoin vielä renkaille kiilat ja viimeiseksi pyörätuolissa istuva kiinnitettiin turvavöihin. Kaikki sujui nopeasti ja tarkasti.
Daison on kauppa, jossa kaikki tavarat maksavat n. 1dollarin
Valkoisia ajohanskoja tuliasiksi.
Tuliaiset ostettu
Bento-boxit ja eikun syömään.
Ostamme päivän bussilipun jolla kuljemme ristiin rastiin bussilla ympäri Kiotoa. Kävimme eilen myös tutustumassa ostostarjontaan, kaikki on melkoisen kallista, joten tuliasia on turha odottaa. Eilen satoi, mutta se ei meidän menoa haitannut. Tänään on myös luvassa sadetta, joten tänään lähdemme junalla, emme tosin vielä ole päättäneet paikkaa, joko Nara tai Osaka.
Vessat ovat täällä varsin mielenkiintosia täällä, ovat kuin tietokoneita, mutta vaikka näyttävät monimutkaisilta, mutta rohkeasti olemme näppäilleet erilaisia suihkunäppäimiä. Käyttävät erittäin vähän vettä, energiapihejä, mutta toisaalta, sähköä kuluu, kun istuimetkin ovat lämmitettäviä.
Hiukan oli vaikeuksia tulkita ensin kaikkia vimpaimia, onneksi kuva kertoo osan toiminnoista.
Tämä on meidän hostellimme wc, siihen oli mukava istahtaa, kun reunukset on lämmitettävät.
Tämä wc oli Osakan rautieasemalla ja parasta tässä wc:ssä oli...
vieressä oleva lastenistuin, äidin on helppo asioida lapsen kanssa.
Tämän vessan vimpaimissa on veden ääntä, että normaalit lorinat yms eivät kuulu muille!
Wc huuhtelu on vielä erikseen, vaikka usein se tapahtuu automaattisesti.
lauantai, 11. toukokuu 2013
Hiroshima ja Miyajima
Tänään on matkustimme junalla Hiroshimaan ja Miyajimaan! Junat ovat todella nopeita ja niitä menee usein.
Miltä raiteelta juna lähtee
Muutama muukin on matkalla
Itsukushimalla eli Miyajimalla on kuuluisa Itsukushiman alttari, se on Unescon maailmanperintökohde. Kirjan mukaan pyhäkkö perustettiin keisarinna Suikon aikaan. Soturi-courtier Taira no Kiyomori rakennutti pyhäkön nykymuodossaan. Vuonna 1555, Mori Motonari voitti Sue Harukata:n taistelun Miyajimalla. Toyotomi Hideyoshi rakennutti suuren rakennuksen, pyhäkön Senjo-kaku:n kukkulalle.
Saarelle matkataan lautalla, matka kestää n. 10min.
Lauttamatka
Torii portti, joka kertoo saaren pyhyydestä, lautalta kuvattuna.
Koska saarta on pidetään pyhänä, puita ei saa leikata. Peuroja ja apinoita liikkuuvapaasti. Peuraa pidetään pyhänä olentona Shintolaisuuden mukaan, koska niitä pidetään sanansaattaja jumalina.
Pyhä eläin peura.
Miayjima saari on kaunis ja sitä vartioi "torii" portti. Sen tarkoittaa, että saari on pyhä. Siellä ei ole äitiysklinikoita, eikä hautausmaita, koska kenenkään ei anneta synnyttää tai kuolla siellä. Siellä ei saa hakata puita ja siellä kesyt peura kulkevat vapaana. Saari on henkeäsalpaavan kaunis.
Ei taida tyttö vielä tietää olevansa pyhän eläimen eläimen edessä
5 tasoinen pagoda ja vierellä pyhä temppeli.
Tuon torii portin luona kaikki haluavat kuvauttaa itsensä niin myös Riitta
ja Arja
Nämä tytöt poseerasivat sopivasti myös tässä torii portin edessä
Ihanat pikkuneidit
Pyhän saaren pyhä eläin.
Kiotossa satoi ja Miyajimassa paistoi aurinko
Munkin kaapu vai perinteinen asu, katsokaa noita kenkiä
Kukkuu
Hiroshima on todella vaikuttava paikka erityisesti Peace memorial park. Ainoa rakennus joka jäi jäljelle oli atomipommikirkko. Kymmeniätuhansia on haudattu puiston alueelle. Siellä palaa rauhanliekki kunnes kaikki ydinaseet on poistettu maapallolta! Vaikuttava paikka! Paikalla on myös muitomerkki, joka sisältää kaikkien niiden nimet, jotka kuolivat pommituksessa. Muistomerkissä lukee: levätkää rauhassa. Emme koskaan toista tätä virhettä.
Räjähdysvoimaltaan 16 kilotonnia TNT:tä vastaava atomipommi, "Little Boy", pudotettiin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945. B-29 Superfortressista 9 450 metrin korkeudesta pudotettu pommi räjähti 550 metrin korkeudessa kello 8.15 paikallista aikaa aamulla. Arviolta 70 000–100 000 ihmistä sai välittömästi surmansa räjähdyksessä ja yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin moni menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena.
Tässä kuvassa näkyy rauhanliekki, pystyyn jäänyt kirkko ja muistomerkki, jossa on aina tuoreita kukkasia. Peace memorial puisto
Paikka vetää ilmeenkin vakavaksi.
Suihkuläde on puiston toisessa laidassa
Tämä mies kyseli mistä maasta olemme ?
Ihanat ruusut on pakko kuvata
Raitiovaunulla juna-asemmalle
Tässä myös ihana perhe raitovaunussa Hiroshimassa.
Himeji ja Kobe
sunnuntai, 12. toukokuu 2013
Äitienpäivän aamuna vietnamilaisen Ha:n kanssa, mukava tyttö opiskelee Aalto yliopistossa ja asuu Suomessa.
Kaunis aurinkoinen päivä äitienpäivän kunniaksi. Kaikille hyvää äitienpäivää! Lähdimme taas junalla, ensin ajattelimme mennä vain Kobeen, mutta jatkoimme melkein tyhjässä junanvaunussa Himejiin asti.
Asemalla tavattiin nuoria, jotka olivat sunnuntaina urheilemaan menossa.
Tässä asemahenkilöstö käskynjaolla.
Varasimme paikkaliput junaan
Juna-semat ovat täynnä erilaisia lahja-tavara yms muita kauppoja ja maistiaisia on yleisesti tarjolla. Tässä Riitta maistelee jotain.
Tälläiset kääryleet saimme yhdeltä iloiselta naisihmiseltä, joka ihastui meihin Kobessa.
Tässä erilaisia bento-boxeja, niinkuin niitä täällä nimitetään. Niissä on mukanan kaikki.
Miltä raiteelta lähtee juna Himjiin?
Tämä pieni shih tzu odotteli isäntineen junamatkaa Kioton asemalla.
Tämä juna on Hikari nimeltään kuuluu Shinkansen sarjan luotijuniin.
Sunnuntaina sai matkustaa näin tyhjällä junalla, kyseessä on äitienpäivä, jota myös täällä vietetään. Suomituristit maailmalla
Osakan asemalla juna pysähtyi.
Riitta kyselee ohjeita Himejissä
Ollankohan nyt ihan kartalla kun Tampere kirja kädessä etsitään Himejin linnaa?
Alun perin linnakaupunki,siellä sijaitsee Himeji Castle, Unescon maailmanperintökohde. Yli 400 vuotta vanha Himejin linna on säilynyt ennallaan, vaikka koko Himejin alue kärsi laajoista pommituksista toisessa maailmansodassa. Sekä luonnonkatastrofeista, kuten 1995 Suuri Hanshin maanjäristys sekä pyörremyrskyistä.
Asemalta oli kävelymatka itse linnalle, matkalla kaikennäköisiä patsaita.
Täällä vietetään myös äitien päivää, joten aamu oli rauhallinen! Himejissä on vanha samurailinna. Pääsimme linnalle, joka näkyy kauas on korkealla mäellä. Väkeä oli paljon liikkeellä, suurin osa paikallisia. Jouduimme jonottamaan jonkin aikaa linnakkeelle, jonka ympärille oli rakennettu telineet ja linna oli huputettu. Siellä oli käynnissä restaurointiyö, jota pääsi seuraamaan läheltä. Hissillä 8 kerrokseeen ja 7 kerrokseen, jossa oli näkyvissä miten restaurointi edistyi.
Japanissa kaivonkannetkin on koristeltu
Heti portilla pääsimme samaan kuvaa samuraiden kanssa
Riitta ryösti samuraimiekan ja sai mieheltä näin kauniin hymyn.
Tälläinen huppu on linnan päällä siinä osassa missä tehdään restaurointia
Ikkunaluukku
Ylin kerros näytti miten katto restauroidaan
Linna on uljas
Pikkuneiti istahti penkille juomaan
Linnan kaunista puutarhaa
Linnan puutarhaa
Lounaaksi söimme keitot hauskassa pienessä keittoravintolassa. Suuret keittokulhot olivat maittavat ja kun kuulivat, että olimme Suomesta, he osasivat sanoa, kiitos, hyvää lomaa ja hyvää matkaa, katsoivat nämä Googlen avulla.
Tässä valmistuu herkullinen keitto
Kiitos, hyvää lomaa, hyvää matkaa...
Kokki valmistelee hetkessä meille herkulliset keitot
Herkullinen keitto, maistuis varmaan sinullekin
Kiirehdimme Kobeen, ennen hämärän tuloa. Kävelimme satamaan, jossa ihailimme auringonlaskua ja kauniin iltapäivän rauhaa ihmispaljoudesta huolimatta.
Kōben maanjäristys oli Japanissa 17.1.1995 sattunut maanjäristys, joka ravisteli Koben puolentoista miljoonan asukkaan kaupunkia. Se oli voimakkuudeltaan 6,8 Richterin asteikolla. Yli kuusi tuhatta ihmistä sai surmansa, ja taloudelliset menetykset olivat yli 200 miljardia yhdysvaltain dollaria. Se oli Japanin pahin maanjäristys vuoden 1923 Suuren Kantōn maanjäristyksen jälkeen.
Järistys tapahtui kolmen mannerlaatan törmäysvyöhykkeellä: Tyynenmeren laatan, Euraasian laatan ja Filippiinien laatan.
Välillä naurettiin kuten kuvasta näkyy.
Tänne alas astuessamme eteemme avautui iso kauppakeskus, josta oli väylä Koben satamaan.
Ruokakaupan tarjontaa, tuoretta kalaa ja bento-boxeja
Uutta ja modernia Kobea
Matkalla satamaan nähtiin mm. Elvis-patsas ja hänen suuri ihailijansa
Kauniita kukkakoristuksia
Koiria nähtiin ja kuvattiin
Kobessa.
Tuolta olisi varmasti ollut hyvät näköalat yli Koben sataman.
Tässä ideaa kotipuutarhaan
Koben modernia satamaa
kuin myös
Tuo hauska täti yllätettiin kuvaamasta itseämme salaa, hänellä oli todella makea nauru
Rouvan todella hersyvä nauru raikui ympäri satamaa. Hän lahjoitti meille lopuksi vihreät kääryleet. Hän puhui meille koko ajan japania, halusi meidän nimet , onneksi meillä oli käyntikortit!
Risteilijä rantautui juuri laituriin.
Hengenpalastaja on patsas
Tämä ihana eläinkauppa oli Koben aseman kauppakeskuksessa
Kartta maanalaisesta käytävästä
Paluumatkalla olikin rauhallista
Iltateet ja viimeiset kuulumiset blogiin
Nara ja Osaka
maanantai, 13. toukokuu 2013
Tänään menimme paikallisjunalla, ns lättähatulla Naraan, matka sinne olikin mielenkiintoinen, juna pysähteli joka pysäkillä ja näimme maaseutua ja suuria viljelysalueita, riisiä ja vihanneksia. Matka n. 1 tunti, eli kaikki on tässä aika lähellä toisiaan.
Japanissa on leimasimia joka paikassa, japanilaiset keräävät myös leimoja.
Naran kaupunkia
Temppeli matkalla varsinaiseen kohteeseemme
Hyvinhoidettu koira ja onnellinen omistaja
Nara (jap 奈良市, Nara-shi) on Naran prefektuurin pääkaupunki Kansain alueella Japanin keskiosassa lähellä Kiotoa. Naran seitsemän temppeliä, pyhäkköä ja rauniota, tarkemmin Tōdai-ji, Saidai-ji, Kōfuku-ji, Kasugan pyhäkkö, Gangō-ji, Yakushi-ji, Tōshōdai-ji ja Heijon palatsin rauniot, muodostavat yhdessä UNESCOn maailmanperintökohteen.
Nara oli Japanin pääkaupunki suurimman osan Nara-kaudesta vuosina 710–784 nimellä Heijō-kyō (japaniksi 平城京). Naran kuuluisimmat temppelit ovat suurimmaksi osaksi peräisin tältä ajalta. Kaupunkia laiminlyötiin pääkaupungin siirryttyä lyhyeksi ajaksi Nagaokaan ja myöhemmin vuonna 794 Kiotoon (silloiseen Heian-kyōhon). Nykyinen Nara perustettiin 1. helmikuuta 1898, ja kaupungista on kehittynyt paikallinen hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Narassa on 367 581 asukasta (2007).[Nara on nähtävyyksiensä takia myös tärkeä matkailukohde. Mytologian mukaan Japanin ensimmäinen keisari Jimmu laskeutui taivaasta ja ratsasti kaupunkiin peuralla. Narassa asuvien, kaduilla ja temppelialueilla vaeltavien peurojen sanotaan olevan sen jälkeläisiä. Matkailijat voivat ostaa peuroille ruokaa.
Näin komea näky oli heti Naran puistoon astuttaessa.
Riitta Naran puistossa Taustalla näkyy 5 kerroksinen pagoda vuodelta 1426
Naran pyhät peurat
Narassa kävelimme puistoon, jossa on paljon kesyjä peuroja, joita pidetään jumalien lähettiläinä. Niitä on yli 1000 kesyä peuraa. Puiston alueella on keskittynyt suurin osa Naran merkittävimmistä temppeleistä ja me valitsimme niitä kaksi. Ensimmäinen oli Kofuku-ji temppeli, jonne oli melkoinen kiipeäminen helteessä. Alueella oli myös 5 kerroksinen pagoda vuodelta 1426. Varsinainen kohteemme oli Todai-ji temppeli, joka muodostuu Buddha-hallista ja sivutemppeleistä, pagodoista ja porteista. Buddhan patsas on 16 m korkea. Suuri buddhan patsas on tehty käyttäen bronssia, elohopeaa ja vihannesvahaa.
Riitta kuvailee i Padillä Naran puistossa
Upea pääportti matkalla Toda-ji temppeliin
Pääportin kattorakenteet
Mahtava Buddha halli
Tämä istuvan Buddhan patsas on maailman suurin bronssinen Buddhan kuva.
Suuressa hallissa oli tälläinen reikä pylväässä ja tarun mukaan, se joka mahtuu kulkemaan tuon reiän läpi pääsee nirvanaan, kuten näkyy yrittäjiä löytyy
Meteli ympärillä oli kova, koululaisia oli paljon ja opettajat kannustivat oppilaitaan
Suuri Buddha Hall (Daibutsuden) on uusittu kahdesti tulipalon jälkeen. Nykyinen rakennus valmistui vuonna 1709, ja vaikka valtava 57 m pitkä ja 50 m leveä-se on oikeastaan 30% pienempi kuin edeltäjänsä. Vuoteen 1998 saakka se oli maailman suurin puurakennus. [12] Se on ohittanut nykyaikaisia, kuten Japanin baseball-stadion "Odate Jukai Dome", muun muassa. Suuri Buddha patsas on koottu uudelleen useita kertoja eri syistä, kuten maanjäristyksen vahingot. Nykyinen patsas tehtiin Momoyama Period (1568-1615), ja pää oli tehty Edo-kaudella (1615-1867).
Tässä vielä kuva tästä komeasta patsaasta.
Komeaa puistoa Narassa
Vanha historiallinen pääportti
Opettajien on pakko tarttua megafoniin saadakseen äänensä kuuluviin
Koululaisia ja opiskelijoita oli paljon yhtäaikaa portilla
Valikoima on valtava,kuvassa myös myrkyllinen pallokala. Japanilaiset ostavat Bentoboxin ja syövät niitä mm junissa
Narasta lähdimme Osakaan, japanilaiset sanovat " Kyoto kidaore, Osaka kuidaore" , Tarkoittaa, että kiotolaiset menevät vararikkoon ostessaan kimonoita, osakalaiset syödessään liian paljon ulkona. Nälästä viis, menimme suoraan elektroniikka taivaaseen. 8 kerrosta unelmaa! Kauppa oli nimeltään Yodobashi, ostin sieltä kameraani vastavalosuojan ja uuden laadukkaan makrolinssin. Sain ne todella edullisesti ja tulin iloiseksi!
Kamera ja elektroniikka taivas
Ompa hienoja reppuja
Hyvää englantia puhuva avulias myyjä, puhdisti vielä kameranikin
Osaka (jap. 大阪市, Ōsaka-shi) (on Japanin kolmanneksi suurin kaupunki Tokion ja Jokohaman jälkeen. Kaupungin alueella asuu 2,7 miljoonaa ihmistä, mutta koko Osakan prefektuurissa asuu lähes yhdeksän miljoonaa ja naapurikaupungit Kioto ja Kobe mukaan lukien seudulla on noin 16 miljoonaa asukasta.
Osaka tunnetaan ennen kaikkea kaupallisena keskuksena. Tokukawa-kaudella kaupunkiin viitattiin usein Japanin kolmantena pääkaupunkina valtiohallinnon Edon (nyk. Tokio) ja keisarin ja kulttuurin Kioton rinnalla.
Koululaisia näkee asemilla paljon, aina yhtä iloisia.
tiistai, 14. toukokuu 2013
Junissa on vain naisille tarkoitettuja istuimia ja aivan omia vaunuja
Vain naisille!
Viimeinen päivä Kiotossa
Viimeisen päivämme päätimme viettää vielä Kiotossa. Huomenna siirrymme Nagoyaan.
Tässä on vietnamilainen tyttö nimeltään Ha, voitteko kuvitella hän asuu Suomessa ja on täällä opiskelijavaihdossa. Ha opiskelee Aalto yliopistossa, ihana pirteä tyttö, joka lupasi pitää meihin yhteyttä kun palaa Suomeen
Riitta tekikin oikean löydön
Tässä japanilaista muotia, lähellämme sijaitsevassa tavaratalossa.
Jono busseihin oli välillä näinkin pitkä, kuitenkin aika sujuvaa oli liikenne busseja kulki melko taajaan
Ostimme päivän bussilipun ja suuntasimme aamupäivällä Ginkakuji Temppeliin, joka on yksi maailman kulttuuriperintökohde. Paikka on Zen temppeli ja puutarha. Uskomattoman viehättävä polku kiemurteli kaunista puutarhaa. Shogun Yoshimasa vietti koko elämänsä rakentaen tätä puutarhaa ja huvilaa, joka on alueella. Tätä kutsutaan myös nimellä "Hopea Pavilijonki".
Melkoinen alue
Upeaa Zen puutarhaa
Hopeinen paviljonki, ilman hopeista kuorrutusta
Puutarhan oleellinen osa on hiekka ja kivet
Vesi on myös tärkeä elementti
Hiekka kuvaa vettä aaltoineen
Alppiruusut kukkivat eri väreissä
Puutarhassa oli rauhoittava tunnelma
Kauniit näkymät Kiotoon
Tämä oli todella kaunis ja rauhoittava paikka
Seuraavana oli vuorossa Kiyomizu temppeli. Yleensä temppelit on tarkoitettu, vain yhdelle uskonnolle, mutta tämä temppeli on tarkoitettu kaikille uskonnoille. Yli 1000 vuoden ajan pyhiinvaeltajat ovat kiivenneet rinnettä ylös rukoilemaan ja juomaan pyhästä lähteestä vettä. Kiyomzu tarkoittaa puhdasta vettä. Katselimme temppelin verannalta kaunista näkymää Kiotoon.
Riksalla olisi päässyt ylös rinnettä, mutta laihat pojat juoksivat ja vetivät näitä vekottimia, ei ihan luottanut, vaikka kiipeäminen onkin aika raskasta
Kapeaa kujaa riitti ja koko ajan ylöspäin
Riitta astelee reippaasti
Tässä pidettiin huilaustauko ja ostettiin herkulliset välipalat, Taikinan sisällä lihaa tai tofua
Kauniit Geishat tulivat vastaan
Näistä ei olisi saanut ottaa kuvaa, uhmasin kieltoa
Näin paljon väkeä Kioymizun temppelin porteilla
Jaksaa, jaksaa vaikka kulmat kurtussa
Hienot näkymät täältä temppelin portilta
Näin kaunis on jo sisäänkäynti itse temppelialueelle
Riitta maistelee pyhää vettä kiipeämisurakan jälkeen
Geishat :D
Tämä viehättävä hongkongilainen pariskunta oli käynyt viime syksynä lokakuussa Suomessa häämatkallaan
Pariskunta oli niin viehättävä asusteissaan
Näitä asusteita saa vuokrata päiväksi, luulen että hekin olivat vuokranneet asunsteensa
Raikasta vettä on tarjolla
Rakenteissa ei ole käytetty nauloja
Kartta alueesta, melkonen alue tämäkin
Temppelin terssilta kuvattu pagoda
Täällä käydään rukoilemassa
Tuli ja suitsukkeiden käyttö tuntuu aika uskaliaalta yli 1000 vuotta vanhassa puurakennuksessa tässä väkijoukossa
Upea ja mahtava Kiyomizu temppeli suisukesavuineen
Pieniä koululaisia
Opettajalla on varmasti hankalaa tunnistaa porukkansa, kun näillä lapsilla oli tunnusmerkkinä lippalakit
Kävelimme pagodalle ja temppeliä olikin täältä hyvä kuvata
Uskomaton väkimäärä temppelillä
Lähtiessämme pois, alueella oli ravintola ja näimme paljon ihmisiä perinteisissä vaatteissa
Tuumimme Riittan kanssa, että tuskin olisimme poystyneet tuon ravintolan asiakkaiksi tuon istumisen vuoksi
Kaikki oksatkin on tuettu niin etteivät katkea
Näitä sähköhässäköitä on ihmetelty pitkin Aasiaa, mutta että Japanissakin on tälläisia
Kaiken tämän kiipeämisen ja bussimatkojen jälkeen hyppäsimme junaan kohti Inaria, siellä kävimme Fushimi pyhäkössä, joka aivan uskomattoman kaunis paikka. Siellä oli tuhansittain punaisia torii-pylväitä, joihin oli kirjoitettu pylvään lahjoittajan nimi ja lahjoitusaika. Kaikki lahjoittajat ovat kauppiaita ja liikemiehiä ja pyhäkössä palvotaan riisin jumalaa. Inari on suosittu riisin ja saken jumala. meistä kummastakin tämä oli kaikkein vaikuttavinta mitä olemme tällä matkalla nähneet. Teimme aikamoisen kävelyn alueella, polku nousi kokoajan ylös ja ylös satojen oranssien porttien läpi.
Kyselimme kohteemme sijaintia ja meille sanottiin, että menette junalla Inariin, jossa päivän viimeinen kohteemme sijaitsi
Fushimi Inari Taisha (伏 见 稲 荷 大 社?) On Inarin pää-pyhäkkö, ja se sijaitsee Fushimi-ku:ssa, Kiotossa. Inari pyhäkkö on vuoren juurella, joka on 233 metriä merenpinnan yläpuolella, ja siellä on polkuja vuorelle jossa on monia pienempiä pyhäkköjä.
Japanissa Inarin suojelijana ovat olleet liikemiehet , jokaisen Torii :n on lahjoittanut Japanilaiset liikemiehet. Inari on riisin ja saken jumala.
Kauppiaat ja palvovat Inarin vaurautta. Lahjoitut torii:t muodostavat polkuja ja ovat osa kaunista näköalaa.
Tämä suosittu pyhäkkö on sanottu olevan jopa 32000 sub-alttareita (bunsha (分社?)) Ympäri Japania. [1]
Aivan uskomaton paikka
Ihmettelemistä riittää
Jokaisessa pylväässä on lahjoittajan nimi ja päivämäärä
Pieniä pyhäkköjä vuoren rinteillä
Melkoinen kävelylenkki ja kiipeäminenkin, näkymät olivat kyllä todella vaikuttavat
Pieniä pyhäkköjä
Koshii tarkoittaa lantiota
Nuo pienet patsaat, joilla on punainen vaate on kettuja
Auringon laskiessa olemme portilla ulos menossa, todella vaikuttava paikka. Teki melkoisen vaikutuksen
Lähdimme vielä laukkuostoksille, Riittan laukusta hajosivat lentokoneen kovassa käsittelyssä pyörät ja tilalle piti ostaa uusi. Kauppias ja Riitta yhtä tyytyväisiä uuden laukun ostosta
torstai, 16. toukokuu 2013
Nagoya
Oleme tulleet Nagoyaan, joten pikaisesti viesti täältä. Huonessamme ei toimi netti, mutta tässä respan lähellä toimii.
Kahden miljoonan asukkaan suurkaupunki Nagoya sijaitsee aivan Japanin keskipisteessä, pääsaari Honshun itärannikolla Tokion ja Osakan välissä. Matka nopealla luotijunalla Tokioon vie vajaat kaksi tuntia, Osakaan alle tunnin ja Kiotoon vain 40 minuuttia.
Kulttuurikohteiden kuten Nagoyan linnan ja Atsuta-pyhätön lisäksi Nagoyan houkutuksiin kuuluu shoppailu JR Central Towers -pilvenpiirtäjien merkkiliikkeissä, lukuisissa ostoskeskuksissa tai Osu Kannonin toreilla. Nagoya Port -huvialueen yöelämä on jopa tokiolaisten suosiossa, ja kompakti kaupunki pursuu kahviloita, pieniä baareja sekä yllättävän edullisia ravintoloita. Nagoyasta pääsee hetkessä myös Japanin Alpeille, Tyynenmeren hiekkarannoille, helmenkalastajien kotikyliin tai rentoutumaan perinteisten kylpylöiden kuumiin lähteisiin.
Hauskaa junamatkaseuraa Kiotosta Nagoyaan.
Olimme ylittäneet junapassimme 1 päivällä, emme itse sitä huomanneet, eikä sitä huomattu Kiotossakaan, kun haimme itsellemme paikkalippuja. Tarkkaavainen kondyktööri asian huomasi junassa. Minä vakuutin, että olemme olleet 7 pv Kiotossa, joten passin piti olla voimassa, mutta passissa oli aivan selvästi voimassaolo 14.5 asti voimassa ja me matkustimme 15.5. No, siihen haettiin toinenkin junavirkailija ja kun juna tuli asemalle meidät vietiin kahden miehen voimin Aseman esimiehen toimistoon, jossa asiaa selviteltiin vaikka kuinka kauan,. Me maksoimme kiltisti tämän junamatkan, mutta oli hieman syyllinen oli, kuin olisi pummilla yrittänyt matkastaa. Aseman esimies ei puhunut sanaakaan englantia! Selvisi kuitenkin, että hän sanoi, syy on Kiotossa, kun eivät siellä huomanneet. Kun vihdoin pitkän ajan kuluttua olimme maksaneet ja asia oli selvitetty, tämä mies kumarteli ja kumarteli meille. Olivat yhtä pahoillaan, kun mekin, kyllä hiukan nolotti, ettemme lomallamme asiaa huomanneet. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Tämä nuori kondyktööri huomasi passiime päivän ylityksen
Jouduimme odottelemaan odotushuoneessa selvityksen ajan
Hiukan nolotti, kun jouduimme maksamaan junalipun hinnan
Tässä kuitit maksetuista lipuista ja vielä kohteliaat japanilaiset kumarrukset
Meidän isot matkalukut piti rahdata hotellin toiseen kerrokseen, sieltä oli hissi 6 kerrokseen, jossa huoneemme sijaitsi. Ensin ajattelimme mihin rotankoloon olemme tulleet, mutta paikka osoittautui todella siistiksi ja kivaksi pikku hotelliksi, henkilökunta oli todella ystävällistä täälläkin.
Näin siistit huoneet hotellissamme
Nagoyan maanalaisen kartta, osoittautui hiukan monimutkaiseksi.
Kaiken lisäksi siellä toimi eri yhtiöiden junalinjoja.
Ruokaosaston iloisia myyjiä
Nagoya on vähän erityyppinen kaupunki kuin Kioto, kävimme ihmettelemässä liikeskusta
Meitetsu juna-asema josta haimme lähtöä edeltävänä iltana paikkaliput lentoasemalle
Tämä hieno merkillisen näköinen talo oli meistä niin hieno, että päätimme mennä yrittämään pääsisikö tuonne ylös katsomaan maisemia, mutta ei päässyt. Tämä on kokonaan opiskelijoiden talo. Täällä opiskelivat mm sairaanhoitajat!
Oli pakko käydä välillä McDonalsissa pehmiksellä.
Nagoyan kaksoistornit, kävimme hotelli Marriotin näköalakerroksessa kuvaamassa
Tällä hissillä pääsi vain vähän matkaa, loppumatka mentiin hienolla hissillä
Hotelli Marriotin hissi on näin tyytlikäs
Polleana 51:s kerros
Näin hienot maisemat Nagoyaan
Pieni talo jäänyt isojen puristuksiin
Kattotasantella oma riisipelto
Upeita kauppoja
Kyllä olisi kiva tälläinen wc kotonakin
Tavaratalon hierontatuoliin melkein nukahdettiin, tässä tuolissa sai jalkahieronnankin
Myyjä laittaa hieronnan käyntiin
Nagoyan asemahallin kukkakoristeet
Japanilaista teinimuotia, minihameita, pitsejä, kenkiä ja polvisukkia
Keittoa
Herkullista
Eco hotellimme iltavalaistuksessa, näyttää vaatimattomalta, mutta olimme tyytyväisiä siistiin hotelliimme ja henkilökuntaan.
Hotellin respassa mies ei juurikaan puhunut englantia, hänellä oli kääntäjä mukana jonka avulla asiat hoidettiin.
Hotellimme ihana työntekijä, hän puhui loistavaa englantia
perjantai, 17. toukokuu 2013
Nagoyaa ristiin rastiin
Aamiaisen jälkeen ostimme lipun, jolla saa matkustaa busseissa ja maanalaisella koko päivän. Kyllä me matkustettiinkin. Kartat ovat melenkiintoisia, joku nähtävyys näyttää olevan reitillä ja sitten kuitenkin saa kävellä kilometritolkulla ennen kuin on perillä ja kysellä neuvoa ja opastusta perille. Japanilaiset ovat todella ystävällisiä ja vaikka saattavat perille, jos eivät osaa englantia. Nagoyassa ei puhuta englantia niinkuin Kiotossa puhuttiin. Kysyimme neuvoa yhdessä kadunkulmassa poliisilta ja poliisi ei osannut sanaakaan englantia ja ei päästänyt meitä eteenpäin ennen kuin oli hälyyttänyt paikalle englantia puhuvan poliisin, joka saapui paikalle valtavalla vauhdilla polkupyörällä. Toinen poliisi istui autossa odottamassa ja hoiteli muita tehtäviä rosvojen häärätessä muualla kaikessa rauhassa.
Kävimme Nagoyan linnassa, jokaisessa kaupungissa tuntuu olevan likipitäen samanlainen samurailinna. Kävimme myös japanilaisessa puutarhassa, joka ei ollut yhtä hieno kuin Kiotossa.
Sama paikka päivänvalolla
Maanalaisellä pääsee kätevästi paikasta toiseen vai pääseekö?
Tuosta voi tietysti ottaa selvää mihin on menossa.
Maan alla käveltiin pitkiä matkoja etsien oikeaa paikkaa ja käytävät olivat kauniisti koristeltuja
Parasta kysyä poliisilta jatko-ohjeita, hän otti autostaan tuon karttakirja ja puhui vain japania
Etsii, etsii
Näin hauskaa meillä oli japania puhuvan poliisin kanssa
Aina kun yritimme kiittää kohteliaasti avusta ja lähteä itse etsimään kohdettamme poliisi esti lähtömme ja aikamme odoteltuamme paikalle saapui polkupyörällä englantia puhuva poliisi. Kohdettamme ei oikein selvinnyt, poliisit suosittelivat meille Nagoyan linnaa ja päätimme kävellä sinne oli kuulemma lähellä.
Kukkiva puu
Vähän vaahteraa muistuttava lehti
Linna häämöttää tuolla samuraipatsaan takana kävelymatkaa oli vielä
Pakkohan näitä oli sovittaa
Poikkesimme teatterissa ennen linnaan menoa
Tässä puussa oli monenvärisiä kukkia
Nämä linnat joita on monessa kaupungissa musituttavat paljon toisiaan. Linnassa istuin ja huilasin, luulin ettei ylempiin kerroksiin päässyt hissillä, Riitta kiersi linnaa ympäri ja hukkasi minut, kuulin kun Riitta huuteli ja etsi minua, mutta ääni kaikui ympäri enkä tiennyt mistä se tuli, lopulta löysimme toisemme
Nämä samurait tulivat vastaan linnaan menevällä tiellä
Tämä kala on näiden linnojen symboolina sanovat delfiinipatsaaksi
Ostimme yhteislipun linnaan ja vielä Tokugawa puutarhaan.
Luulimme puutarhan olevan linnan kyljessä, mutta puutarhaan pitikin matkustaa vielä bussilla ja siitä vielä kävellä muutama kilometri.
Edo-kauden alussa (1603-1867), Tokugawa Mitsumoto (1625-1700), herra Owarin haara perusti Tokugawa klaanin laajan asuinpaikan nimeltään Ozone Shimoyashiki. Hänen kuolemansa jälkeen, omaisuus siirrettiin hänen kolmen palvelijansa perheille Naruse, Ishiko ja Watanabe, kunnes Meiji Restoration 1867, omistusoikeus palautettiin Owari Tokugawa.
Vuonna 1931 Tokugawa Yoshichika (1886-1976), 19. johtaja Tokugawa perheen, päätti, että "oli aika esitellä kiinteistön yhteisö", ja lahjoitti maan 23000 m2 ja rakennukset Nagoya kaupungille. Mukana lahjoituksessa oli perheen aarteita ja perustettiin Owari Tokugawa Reimeikai säätiö. Kaupunki avasi puutarhan vuonna 1932, ja säätiö avasi taidemuseon vuonna 1935. Puutarha kuitenkin tuhoutui toisen maailmansodan aikana, jättäen vain ehjän pääportin.
Taidemuseon juhliessa 50 v 1985, valtakunnallinen varainhankinta, paikallisten ja taloudellisten järjestöjen ansiosta johti laajojen remonttien ja museon laajentamseen. Vuonna 2004 tavoitteena on ollut yhdistää monia historiallisia perintöjä, joita löytyy alueella, puutarha, pyhättö, samurai linna kulttuuria edustavat modernia Japania.
Puutarhan kartta
Japanilainen puutarha ja penrinteisesti pukeutuneet naiset, voiko japanilaisempaa näkyä olla?
Nämä hauskat tädit kuvattiin puistossa ja
He ottivat kuvan myös meistä
Tämä silta on rakennettu valkoisesta setri-puusta
Hauskoja hetkiä puistossa, Riitta hauskuuttaa geisha tyttöjä ja rouvia
Ryumon vesiputous. Mielestämme Kioton puutarhat ovat kauniimmat kuin Nagoyan
Hotellimme suloinen työntekijä, joka puhui loistavaa englantia esitteli meille hotellin tatamihuoneen
Huom! tuo valkoinen laite lattialla oli Wi-Fi joka lopulta saatiin toimimaan
Hotellin ystävälliset työntekijät, meillä oli tosi hauskaa
Kyltti kertoo mistä pääsee vain naisille tarkoitettuun junavaunuun!
Metrojen hallit o0livat koristeellisia
Ota tästä kartasta selvää, miltä laiturilta lähtee juna ja millä junalla sinne pääsee, missä menee hissi ja missä rullaportaat vai kiipeätkö ihan itse. Nagoyan maanalainen verkko oli aika vaikeaselkoinen, kysymällä selvittiin, mutta kävelläkin sai tosi paljon.
Lounasravintolan pyöräparkki
Lounas menu, selviääkö mitä syötäisiin
Tänne meidän piti mennä, mutta kävi niin, että tämä oli kiinni juuri tänä perjantaina
Tiedemuseon ollessa kiinni lähdimme sitten Nagoyan eläintarhaan, tässä parkkipaikalla kuvatiin Japanilaista autokantaa
Pikku mini löytyi myös parkkipaikalta ja todella hienokuntoinen
Eläintarha ja luonnotieteellinen puutarha
Eläitarha oli kyllä pettymys mm. tämä sarvikuono heijasi päätäään koko ajan edestakaisin
Säälitti nämä elainpolot surekissa pienissä hekeissä tai aitauksissa, tämäkin asfalttipihalla
Aasilla olikin aika hyvät oltavat kokoonsa nähden
Leijona makaili aapaattisena
Tiikeri käveli edestakaisin häkkinsä edustaa
Kirahvin olosuhteet olivat kohtuulliset
Samoin strutsin ne olivatkin samassa aitauksessa
Yksi keisaripingviini vaikuttu kovin yksinäiseltä pikkupingviinien kanssa
Näiden isojen kissojen häkit olivat onnettoman pieniä
Eläimet olivat stressaantuneita
Tämä oli eläintarhan alueella ja eläitarha oli niin surkea, että menimme tähän viereiseen Higashiyama Sky Toweriin se on 134 metriä korkea
Tästä pääsi liukuportaita ylätasanteelle, josta lähti hissi itse torniin.
Näin huikeat näkymät on Nagoyan kaupunkiin, tässä näkyy alapuolelle Botanical garden, joka ehti sulkeutua ennekuin pääsimme siihen tutustumaan.
Vastaamme tuli aina näitä ihania koiria, tämä poika oli jo 10 vuotias ja rauhallinen kiltti
Tämä ihana nuori nainen puhui hyvää englantia ja saattoi meidät kesken omien kiireidensä Meitetsu asemalle junalippuja ostamaan lentokentälle menevään junaan
Sitten lauantai aamuna aikaisin lähdimme kohti lentoasemaa.
Klo on 7.10 ja olemme jo juna-asemalla, tästä piti vielä vaihtaa toiselle Meitetsu- asemalla n. 200m sieltä junat kulkivat lentoasemalle.
Tämä juna olikin aivan täynnä, onneksi meillä oli paikkaliput I.n luokan junaan. Junia meni ihan parin minuutin välein
Konduktööri
Kotimatka alkaa ensin junalla lentokentälle
Lupasin Riittalle tarjota konjakit kun huomasin, että asemalla oli ilmaiset maistijaiset
Sakea isännälle tuliasiksi
Sitten Finnairin portille
Tässä lähtö Helsinkiin vai mitä?
Finnairin siivin kotiin
Näkemiin Japani ja Nagoya, tässä näette kuinka lentokenttä on rakennettu meren päälle
Lento kotiin voi alkaa
Reitti tällä kertaa tämä
Kyllä suora lento on sujuva, lähdimme etuajassa lento n. 9 tuntia
Kaunista vuoristoa Japanissa
Olimme plus asiakkaita ja saimme paikan koneen etuosasta, heti 1 luokan jälkeen näin tyhjässä koneessa, koneen takaosa oli täynnä
Oli hyvä vähän hehkutella suomilaseilla, vapise Ruotsi!
Hauska lentoemäntä
Helsinki lähestyy
Helsingin yläpuolella
Helsinki Vantaa
Kone oli niin paljon etuajassa, että jouduimme odottelemaan vastaantulevaa isäntää
Näin olemme taas kokemusta rikkaampia. Hauska matka on ollut, tällä kertaa jäi Tokio ja pohjoispuoli näkemättä, mutta sinne voi tehdä uuden matkan. Nyt vaan taas pluspisteitä keräämään ja uutta matkaa suunnitelmaan
Video Japanin junista!
http://youtu.be/uPTdpCYf0d8