Matka meni hyvin. Lento oli nopea ja tuntui jopa lyhyeltä Vietnamin lennon jälkeen. Lentoaika oli 8 tuntia ja 50 min. Nagoyan lentoasemalla meitä opasti ystävällinen nainen, joka neuvoi meidät junaan. Junapasseja ei voitu ottaa käyttöön lentoasemalla, vasta Nagoyan rautatieasemalta saimme oikeat junapassit.

Hän opasti meidät  suoraan junalle 

Ensin junalla Nagoyan juna-asemalla. Siellä etsimme jonkun aikaa, ennen kuin löytyi oikea virkailija, joka  kirjoitti meille junapassit.

Tätä virkailijaa sai vähän aikaa etsiä Nagoyan rautatieasemalla. Hän kirjoitti meille junapassit, ne  hankimme jo Suomessa, mutta täällä vasta ne kirjoitetaan alkavaksi tietystä päivästä.

Sieltä suoraan asemalaiturille ja ensimmäiseen junaan emme mahtuneet, mutta parin minuutin kuluttua tuli uusi juna. Junamatka Nagoyasta  Kiotoon kesti 49 minuuttia. Asemalta lähdimme kartan avulla etsimään Hostelliamme. Kartan avulla pääsimme lähinurkille, jouduimme kyllä sitten kyselemään opastusta ja ystävällisesti eräs nuorimies  saattoi meidät pihaan asti. Terveiset kaikille, palataan asiaan pian.

Luotijuna saapuu laiturille

Tästä alkaa matka kohti Kiotoa.

Näillä junilla on miellyttävää matkustaa, kyyti on tasaista ja pehmeää.

Penkit ovat mukavia, näissä junissa ei ole seisomapaikkoja. Riitta matkalla Kiotoon.

Piece hostelliin kirjautuminen.

Olemme juuri päässeet hostelliimme, kuvassa myös Riitta ja ystävällinen vastaanottovirkailija Tomo.

Eilen hyvin levänneenä lähdimme tutkimaan Kioton kaunista kaupunkia. Ostimme päivän bussikortit niitä saa käyttää 1 päivän ja ajella kaupungilla. 

Onneksi Kiotossa kyltit ovat ainakin osin englanniksi

Päiväksi bussiliput.

Mikä bussi menee Heian palatsiin, kyselee Riitta?

Heian-palatsi oli Japanin pääkaupunkina vuosina 794–1868 toimineen Heian-kyōn eli nykyisen Kioton alkuperäinen keisarillinen palatsi. Se toimi Japanin hallinnollisena keskuksena ja keisarin asuntona suurimman osan Heian-kautta vuosina 794–1185. Kaupungin suunnitteluun käytettyjen kiinalaisten periaatteiden mukaisesti palatsi sijaitsi kaupungin pohjoispuolen keskiosassa .

Rakennukset on uudelleen rakennettuja vanhan palatsin pohjalle.

Alueen pohja-kartta.

Heian-palatsi koostui suuresta suorakulmion muotoisesta ja muureilla ympäröidystä alueesta, jonka sisäpuolella oli useita seremoniaalisia ja hallinnollisia rakennuksia. Niihin kuuluivat valtion ministeriöt. Alueella oli myös erikseen muureilla ympäröity "sisäpalatsi" eli Japanin keisarin asuinpaikka. Keisarin asuintilojen lisäksi sisäpalatsissa olivat keisarin puolisoiden asunnot sekä joitakin keisariin läheisesti liittyviä virallisia ja seremoniaalisia rakennuksia.

Palatsin alkuperäinen tarkoitus oli luoda esimerkki Kiinasta 600-luvulta lähtien Japaniin omaksutusta keskushallintomallista. Se loi myös sopivat puitteet keisarin asuintiloille, valtion asioiden hoidolle ja niihin liittyville seremonioille. Palatsin asuinkäyttö jatkui 1100-luvulle saakka, mutta suuriin valtiollisiin toimituksiin rakennetut tilat alkoivat jäädä pois käytöstä jo 800-lukuun mennessä. Tämä johtui paitsi siitä, että useita lakiseremonioita ja -menettelyjä lakkauttettiin, mutta myös siitä, että useita jäljelle jääneitä seremonioita siirrettiin pienimuotoisempaan sisäpalatsiin.

Heian-kauden keskivaiheilta lähtien palatsia tuhosivat useat tulipalot ja muut mullistukset. Kun sitä rakennettiin uudelleen, keisari ja joidenkin asioiden hoito siirtyivät palatsin ulkopuolelle. Hovin vallan heiketessä samaan aikaan tämä vähensi edelleen palatsin merkitystä hallinnollisena keskuksena. Lopulta vuonna 1227 palatsi paloi maan tasalle, eikä sitä enää rakennettu uudelleen. Sen jäännösten päälle rakennettiin niin, ettei siitä nykyään ole enää lähes mitään jäljellä. Tieto palatsista perustuu siten ajan kirjallisiin lähteisiin, jäljelle jääneisiin kaavioihin ja maalauksiin sekä pääosin 1970-luvun lopulla paikalla tehtyihin rajattuihin kaivauksiin.

Temppeli on rakennettu samaan tyyliin kuin kielletty kaupunki Pekingissä. Suuri portti, josta astutaan sisäpihalle ja suuri piha ja pihan perällä seremoniallinen rakennus. Alueen sivussa, melkein sattumalta löysimme ihanan puutarhan lampineen. Oli mukavaa poiketa puutarhan rauhaan paahtavan auringon poltteelta. Paikka oli nimeltään Shrine Garden ja on alaltaan 30,000 neliökm laaja kaunis puutarha. Tyypillinen Meiji-ajan tyylinen, alueen tärkein puu on tietysti kirsikka. Kukkimisen aikaan puutarha on varmasti upea, nythän kirsikka on jo kukkinut, joten ihailimme puutarhan haromoniaa.

Korpit olivat yleinen lintulaji Japanissa.

Japanilaiset puutarhat ovat yksi meidän mielikohteistamme.

Iirikset kukassa.

Männyt saadaan kasvamaan käkkäröiksi kiusaamalla niitä kasvamisen aikana.

Näiden mäntyjen ikä saattaa olla satoja vuosia.

Männyt pakoitetaan kasvamaan tiettyyn suuntaan ikään kuin tuuli olisi vaikuttanut kasvusuuntaan. Usein tälläin vie aikaa useita sukupolvia.

Puutarhassa on aivan hurmiossa, kuten näkyy.

Tarkkaan suunnitellussa puutarhassa on aina välissä kauniita punalehtisiä Japanin vaahteroita.

Riitan kanssa nautimme molemmat puutarhoista.

Gion aluetta eli Kioton vanhakaupunkia

Talosta kasvava puu ja huom. sähköjohdot.

Puut kasvavat talon sisältä

Haaveilua

Vanhaa kaupunkia

Kapeita kujia

Gionin geishat

Geisha pukuisia tyttöjä nähtiin aika paljon

Teeseremoniassa emme käyneet, mutta sellainen paikka löytyi vanhasta kaupungista

Maiko tanssijoita emme käyneet katsomassa.

Näitä polkupyrään liitettäviä käsivarsisuojuksia nähtiin muutamia, ne suojaavat käsivarret auringonvalolta.

Tutustuimme myös vanhaan kaupunkiin, siellä tapasimme muutaman geishapukuisen tytön ja kaupungilla muutaman vanhemman  geishapukuisen naisen. Lopuksi kävelimme vielä yhden temppelin luo, jonka nimeä emme tiedä. Käveltyä tuli todella paljon.

Kioton upeaa asemahallia, siellä on korkealla hieno kattoterassi

Viihtyisä ja rauhallinen kattoterassi Kioton rautatieasemalla, josta upeat näkymät Kiotoon

Rauhallinen keidas keskellä kaupunkia, rautatieasemalla.

 

Tässä  matkalla alaspäin

Meidän Piece Hostellimme on aivan ihana, täällä yöpyy kaikenikäisiä ja monen maan kansalaisia. Olemme antaneet ensimmäisen muumitaulumme yhdelle vastaanottovirkailijalle, josta on kuvakin, Tomo. Hän on sydämellinen ja puhuu loistavaa englantia. Ritta tapasi suomalaispariskunnankin. Sängyt ovat todella mukavat ja leveät.

Paikka on aivan uusi avannut viime kuussa ovensa. Piece-hostell!

Hostellimme ihanat orkideat.

Eilen kävimme ihmettelemässä kultaista pavilijonkia

Kuljimme linja-autoilla ja oikealla pysäkillä poisjääminen oli joskus hankalaa, mutta ystävälliset japanilaiset opastivat meitä, kun näkivät, että etsimme jotain nähtävyyttä. he lähtevät vaikka saattamaan jos eivät puhu englantia, tässä yksi saattajamme ja oppaamme.

Tässä on toinen oppaamme

Upea, upea.

Kinkakuji (金 阁 寺, Golden Pavilion) on Zen temppeli Pohjois Kiotossa, sen ylimmät kerrokset ovat kokonaan lehtikullattuja. Virallisemmin se tunnetaan  nimellä Rokuonji, temppeli oli eläkkeelle oleva Shogun Ashikaga Yoshimitsun huvila, ja hänen tahtonsa mukaan siitä tuli Zen temppeli hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1408. Kinkakuji oli inspiraation samannimisen Ginkakuji (Silver Pavilion),  jonka rakennutti Yoshimitsun pojanpoika, Ashikaga Yoshimasa, toiselle puolelle kaupunkia pari vuosikymmentä myöhemmin.

Kinkakuji on vaikuttava rakennus  näköala isolle  lammelle, on ainoa jäljellä oleva rakennus. Se on palanut useita kertoja historiansa aikana,  kahdesti myös sota tuhosi suuren osan Kiotosta ja jälleen vuonna 1950, kun sen sytytti tuleen fanaatikko munkki. Nykyinen rakenne uusittiin vuonna 1955.

Upea laivan malliseksi muotoiltu bonzaipuu, jonka kerrotaan olevan yli 1000 vuotta vanha.

Koululaisia tapasimme paljon ja he olivat aina valmiita kuvaukseen.

Ensimmäisessä kerros on rakennettu Shinden tyylillä, jota käytettiin ​​Heian aikakaudella,  puiset pilarit ja valkoiset kipsiseinät kontrastina vielä täydentää kullattu ylempi paviljonki. Patsaat Shaka Buddha (historiallinen Buddha)  tallennetaan ensimmäisessä kerroksessa. Vaikka se ei ole mahdollista päästä paviljonkiin, patsaita voidaan tarkastella lammikon yli, jos katsot tarkkaan, sillä edessä ikkunat ensimmäisessä kerroksessa ovat yleensä auki.

Toisessa kerroksessa on rakennettu Bukke tyyliä, sitä myös käytettiin samuraiasuntoihin.  Ulkoa se on täysin katettu lehtikullalla. Sisällä on istuvan Kannon Bodhisattva jota ympäröi patsaat Neljä Heavenly Kings( Neljä taivaallista kuningasta), mutta patsaat eivät näy yleisölle. Lopuksi, kolmas ja ylimpään kerrokseen on rakennettu  kiinalaiseen tyyliin  Zen Hall, se on kullattu sisältä ja ulkoa.

Vielä viimeinen pilkahdus kultaisesta pavilijongista

 

ja sitä ympäröivää kaunista puutarhaa

Ihanan rauhallinen tunnelma alueella

Nämä ihanat lapset poseerasivat opettajan kameraan, napattiin kuva ja kun kuulivat, että olemme Suomesta, he kajauttivat päivää ja näkemiin ihan selvästi.

Ilmaisia maistiaisia saa jokapuolella

Kioton keisarillinen palatsi (京都 御所, Kyoto Gosho) käytettiin Japanin keisarillisen perheen asuinpaikkana 1868 asti, kun keisarillinen perhe hallinto ja omaisuus siirrettiin Kiotosta Tokioon. Paltsi sijaitsee  Kioton Imperial Park:n vieressä (京都 御苑, Kioto Gyoen). Houkutteleva puisto on keskellä kaupunkia, se kattaa myös Sento Imperial Palacen.

Sade alkoi, kun päästiin keisarilliseen palatsiin.

Nykyinen Imperial Palace uusittiin vuonna 1855, kun se oli poltettu. Kompleksi on aidattu ja koostuu useista porteista, halleista ja puutarhoista. Kruunajaisten seremoniat keisareille Taisho ja Showa pidettiin palatsin pääsalissa. Nykyisen keisarin seremonia pidettiin Tokion keisarillisessa palatsissa.

Palatsin voidaan tutustua vain opastetuilla kierroksilla (Englanti tai japani) Esittelyn hoitaa Imperial Household Agency. Kierros kestää noin tunnin ja reitti kulkee rakennusten ohi sisään ei pääse. Ennakkovaraukset ovat pakollisia ja voidaan tehdä  myös verkossa tai Imperial viraston toimistoon, joka sijaitsee samalla alueella Kioton Imperial Park. Me kävelimme virastoon ja pyysimme varauksen ja se tehtiin odotellessamme, kierrokselle lähdimme saman tien.
 

Keisarillisessa puutarhassa

Bussilla matkustaminen on mukavaa, jos on näin rauhallista

Välillä oli näin ruuhkaista.Tämä ihana äiti lapsineen tiesi paljon Suomesta, mm että joulupukki asuu Suomessa hän heti kertoi lapsilleen, että tädit tulevat joulupukin maasta. Onneksi meillä oli postikortteja talvisesta lapista.

Tässä koko perhe, vanhemmat puhuivat loistavaa englantia.

Kaikki linja-autot ottavat myös pyörätuoleja kyytiin, näimme kun kuljettaja avusti pyörätuolin autoon ja kiinnitti sen remmeillä ja laittoin vielä renkaille kiilat ja viimeiseksi pyörätuolissa istuva kiinnitettiin turvavöihin. Kaikki sujui nopeasti ja tarkasti.

Daison on kauppa, jossa kaikki tavarat maksavat n. 1dollarin

Valkoisia ajohanskoja tuliasiksi.

Tuliaiset ostettu

Bento-boxit ja eikun syömään.

Ostamme päivän bussilipun jolla kuljemme ristiin rastiin bussilla ympäri Kiotoa. Kävimme eilen myös tutustumassa ostostarjontaan, kaikki on melkoisen kallista, joten tuliasia on turha odottaa. Eilen satoi, mutta se ei meidän menoa haitannut. Tänään on myös luvassa sadetta, joten tänään lähdemme junalla, emme tosin vielä ole päättäneet paikkaa, joko Nara tai Osaka.

Vessat ovat täällä varsin mielenkiintosia täällä, ovat kuin tietokoneita, mutta vaikka näyttävät monimutkaisilta, mutta rohkeasti olemme näppäilleet erilaisia suihkunäppäimiä. Käyttävät erittäin vähän vettä, energiapihejä, mutta toisaalta, sähköä kuluu, kun istuimetkin ovat lämmitettäviä.

Hiukan oli vaikeuksia tulkita ensin kaikkia vimpaimia, onneksi kuva kertoo osan toiminnoista.

Tämä on meidän hostellimme wc, siihen oli mukava istahtaa, kun reunukset on lämmitettävät.

Tämä wc oli Osakan rautieasemalla ja parasta tässä wc:ssä oli...

vieressä oleva lastenistuin, äidin on helppo asioida lapsen kanssa.

Tämän vessan vimpaimissa on veden ääntä, että normaalit lorinat yms eivät kuulu muille!

Wc huuhtelu on vielä erikseen, vaikka usein se tapahtuu automaattisesti.

Tänään on matkustimme junalla Hiroshimaan ja Miyajimaan! Junat ovat todella nopeita ja niitä menee usein.

Miltä raiteelta juna lähtee

Muutama muukin on matkalla

Itsukushimalla eli Miyajimalla on kuuluisa Itsukushiman alttari,  se on Unescon maailmanperintökohde. Kirjan mukaan pyhäkkö perustettiin keisarinna Suikon aikaan. Soturi-courtier Taira no Kiyomori rakennutti pyhäkön nykymuodossaan. Vuonna 1555, Mori Motonari voitti Sue Harukata:n taistelun Miyajimalla. Toyotomi Hideyoshi rakennutti suuren rakennuksen, pyhäkön Senjo-kaku:n kukkulalle.

Saarelle matkataan lautalla, matka kestää n. 10min.

Lauttamatka

Torii portti, joka kertoo saaren pyhyydestä, lautalta kuvattuna.

Koska saarta on pidetään pyhänä, puita ei saa leikata. Peuroja ja apinoita liikkuuvapaasti. Peuraa pidetään pyhänä olentona Shintolaisuuden mukaan, koska niitä pidetään sanansaattaja jumalina.

Pyhä eläin peura.

Miayjima saari on kaunis ja sitä vartioi "torii" portti. Sen  tarkoittaa, että saari on pyhä. Siellä ei ole äitiysklinikoita, eikä hautausmaita, koska kenenkään ei anneta synnyttää tai kuolla siellä. Siellä ei saa hakata puita ja siellä kesyt peura kulkevat vapaana. Saari on henkeäsalpaavan kaunis.

Ei taida tyttö vielä tietää olevansa pyhän eläimen eläimen edessä

5 tasoinen pagoda ja vierellä pyhä temppeli.

Tuon torii portin luona kaikki haluavat kuvauttaa itsensä niin myös Riitta

ja Arja

Nämä tytöt poseerasivat sopivasti myös tässä torii portin edessä

Ihanat pikkuneidit

Pyhän saaren pyhä eläin.

Kiotossa satoi ja Miyajimassa paistoi aurinko

Munkin kaapu vai perinteinen asu, katsokaa noita kenkiä

Kukkuu

Hiroshima on todella vaikuttava paikka erityisesti Peace memorial park. Ainoa rakennus joka jäi jäljelle oli atomipommikirkko. Kymmeniätuhansia on haudattu puiston alueelle. Siellä palaa rauhanliekki kunnes kaikki ydinaseet on poistettu maapallolta! Vaikuttava paikka! Paikalla on myös muitomerkki, joka sisältää kaikkien niiden nimet, jotka kuolivat pommituksessa. Muistomerkissä lukee: levätkää rauhassa. Emme koskaan toista tätä virhettä.

 

Räjähdysvoimaltaan 16 kilotonnia TNT:tä vastaava atomipommi, "Little Boy", pudotettiin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945. B-29 Superfortressista 9 450 metrin korkeudesta pudotettu pommi räjähti 550 metrin korkeudessa kello 8.15 paikallista aikaa aamulla. Arviolta 70 000–100 000 ihmistä sai välittömästi surmansa räjähdyksessä ja yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin moni menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena.

Tässä kuvassa näkyy rauhanliekki, pystyyn jäänyt kirkko ja muistomerkki, jossa on aina tuoreita kukkasia. Peace memorial puisto

Paikka vetää ilmeenkin vakavaksi.

 

Suihkuläde on puiston toisessa laidassa 

 Tämä mies kyseli mistä maasta olemme ?                                                    

 

Ihanat ruusut on pakko kuvata

 

 

 

Raitiovaunulla juna-asemmalle

Tässä myös ihana perhe raitovaunussa Hiroshimassa.

Kaunis aurinkoinen päivä äitienpäivän kunniaksi. Kaikille hyvää äitienpäivää! Lähdimme taas junalla, ensin ajattelimme mennä vain Kobeen, mutta jatkoimme melkein tyhjässä junanvaunussa Himejiin asti.

 

Asemalla tavattiin nuoria, jotka olivat sunnuntaina urheilemaan menossa.

Tässä asemahenkilöstö käskynjaolla.

Varasimme paikkaliput junaan

Juna-semat ovat täynnä erilaisia lahja-tavara yms muita kauppoja ja maistiaisia on yleisesti tarjolla. Tässä Riitta maistelee jotain.

Tälläiset  kääryleet saimme yhdeltä iloiselta naisihmiseltä, joka ihastui meihin Kobessa.

Tässä erilaisia bento-boxeja, niinkuin niitä täällä nimitetään. Niissä on mukanan kaikki.

Miltä raiteelta lähtee juna Himjiin?

Tämä pieni shih tzu odotteli isäntineen junamatkaa Kioton asemalla.

Tämä juna on Hikari nimeltään kuuluu Shinkansen sarjan luotijuniin.

Sunnuntaina sai matkustaa näin tyhjällä junalla, kyseessä on äitienpäivä, jota myös täällä vietetään. Suomituristit maailmalla

Osakan asemalla juna pysähtyi.

Riitta kyselee ohjeita Himejissä

Ollankohan nyt ihan kartalla kun Tampere kirja kädessä etsitään Himejin linnaa?

Alun perin linnakaupunki,siellä sijaitsee Himeji Castle, Unescon maailmanperintökohde. Yli 400 vuotta vanha Himejin linna on säilynyt ennallaan, vaikka koko Himejin alue kärsi laajoista pommituksista toisessa maailmansodassa.  Sekä luonnonkatastrofeista, kuten 1995 Suuri Hanshin maanjäristys sekä pyörremyrskyistä.

Asemalta oli kävelymatka itse linnalle, matkalla kaikennäköisiä patsaita.

Täällä vietetään myös äitien päivää, joten aamu oli rauhallinen! Himejissä on vanha samurailinna. Pääsimme linnalle, joka näkyy kauas on korkealla mäellä. Väkeä oli paljon liikkeellä, suurin osa paikallisia. Jouduimme jonottamaan jonkin aikaa linnakkeelle, jonka ympärille oli rakennettu telineet ja linna oli huputettu. Siellä oli käynnissä restaurointiyö, jota pääsi seuraamaan läheltä. Hissillä 8 kerrokseeen ja 7 kerrokseen, jossa oli näkyvissä miten restaurointi edistyi.

Japanissa kaivonkannetkin on koristeltu

Heti portilla pääsimme samaan kuvaa samuraiden kanssa

Riitta ryösti samuraimiekan ja sai mieheltä näin kauniin hymyn.

 

Tälläinen huppu on linnan päällä siinä osassa missä tehdään restaurointia

Ikkunaluukku

Ylin kerros näytti miten katto restauroidaan

Linna on uljas

Pikkuneiti istahti penkille juomaan

Linnan kaunista puutarhaa

Linnan puutarhaa

Lounaaksi söimme keitot hauskassa pienessä keittoravintolassa. Suuret keittokulhot olivat maittavat ja kun kuulivat, että olimme Suomesta, he osasivat sanoa, kiitos, hyvää lomaa ja hyvää matkaa, katsoivat nämä Googlen avulla.

Tässä valmistuu herkullinen keitto

Kiitos, hyvää lomaa, hyvää matkaa...

Kokki valmistelee hetkessä meille herkulliset keitot

Herkullinen keitto, maistuis varmaan sinullekin

Kiirehdimme Kobeen, ennen hämärän tuloa. Kävelimme satamaan, jossa ihailimme auringonlaskua ja kauniin iltapäivän rauhaa ihmispaljoudesta huolimatta.

Kōben maanjäristys oli Japanissa 17.1.1995 sattunut maanjäristys, joka ravisteli Koben puolentoista miljoonan asukkaan kaupunkia. Se oli voimakkuudeltaan 6,8 Richterin asteikolla. Yli kuusi tuhatta ihmistä sai surmansa, ja taloudelliset menetykset olivat yli 200 miljardia yhdysvaltain dollaria. Se oli Japanin pahin maanjäristys vuoden 1923 Suuren Kantōn maanjäristyksen jälkeen.

Järistys tapahtui kolmen mannerlaatan törmäysvyöhykkeellä: Tyynenmeren laatan, Euraasian laatan ja Filippiinien laatan.

Välillä naurettiin kuten kuvasta näkyy.

Tänne alas astuessamme eteemme avautui iso kauppakeskus, josta oli väylä Koben satamaan.

Ruokakaupan tarjontaa, tuoretta kalaa ja bento-boxeja

Uutta ja modernia Kobea

Matkalla satamaan nähtiin mm. Elvis-patsas ja hänen suuri ihailijansa

Kauniita kukkakoristuksia

Koiria nähtiin ja kuvattiin

Kobessa.

Tuolta olisi varmasti ollut hyvät näköalat yli Koben sataman.

Tässä ideaa kotipuutarhaan

Koben modernia satamaa

kuin myös

Tuo hauska täti yllätettiin kuvaamasta itseämme salaa, hänellä oli todella makea nauru

Rouvan todella hersyvä nauru raikui ympäri satamaa. Hän lahjoitti meille lopuksi vihreät kääryleet. Hän puhui meille koko ajan japania, halusi meidän nimet , onneksi meillä oli käyntikortit!

Risteilijä rantautui juuri laituriin.

Hengenpalastaja on patsas

 

 

Tämä ihana eläinkauppa oli Koben aseman kauppakeskuksessa

 

Kartta maanalaisesta käytävästä

Paluumatkalla olikin rauhallista

Iltateet ja viimeiset kuulumiset blogiin

Osaka (jap. 大阪市, Ōsaka-shi) (on Japanin  kolmanneksi suurin kaupunki Tokion ja Jokohaman  jälkeen. Kaupungin alueella asuu 2,7 miljoonaa ihmistä, mutta koko Osakan prefektuurissa asuu lähes yhdeksän miljoonaa ja naapurikaupungit Kioto ja Kobe mukaan lukien seudulla on noin 16 miljoonaa asukasta.

Osaka tunnetaan ennen kaikkea kaupallisena keskuksena. Tokukawa-kaudella kaupunkiin viitattiin usein Japanin kolmantena pääkaupunkina valtiohallinnon Edon (nyk. Tokio) ja keisarin ja kulttuurin Kioton rinnalla.

Koululaisia näkee asemilla paljon, aina yhtä iloisia.

Viimeisen päivämme päätimme viettää vielä Kiotossa. Huomenna siirrymme Nagoyaan.

Tässä on vietnamilainen tyttö nimeltään Ha, voitteko kuvitella hän asuu Suomessa ja on täällä opiskelijavaihdossa. Ha opiskelee Aalto yliopistossa, ihana pirteä tyttö, joka lupasi pitää meihin yhteyttä kun palaa Suomeen

Riitta tekikin oikean löydön

Tässä japanilaista muotia, lähellämme sijaitsevassa tavaratalossa.

Jono busseihin oli välillä näinkin pitkä, kuitenkin aika sujuvaa oli liikenne busseja kulki melko taajaan

Ostimme päivän bussilipun ja suuntasimme aamupäivällä Ginkakuji Temppeliin, joka on yksi maailman kulttuuriperintökohde. Paikka on Zen temppeli ja puutarha. Uskomattoman viehättävä polku kiemurteli kaunista puutarhaa. Shogun Yoshimasa vietti koko elämänsä rakentaen tätä puutarhaa ja huvilaa, joka on alueella. Tätä kutsutaan myös nimellä "Hopea Pavilijonki".

 

Melkoinen alue

Upeaa Zen puutarhaa

Hopeinen paviljonki, ilman hopeista kuorrutusta

Puutarhan oleellinen osa on hiekka ja kivet

Vesi on myös tärkeä elementti

Hiekka kuvaa vettä aaltoineen

Alppiruusut kukkivat eri väreissä

Puutarhassa oli rauhoittava tunnelma

Kauniit näkymät Kiotoon

Tämä oli todella kaunis ja rauhoittava paikka

Seuraavana oli vuorossa Kiyomizu temppeli. Yleensä temppelit on tarkoitettu, vain yhdelle uskonnolle, mutta tämä temppeli on tarkoitettu kaikille uskonnoille. Yli 1000 vuoden ajan pyhiinvaeltajat ovat kiivenneet rinnettä ylös rukoilemaan ja juomaan pyhästä lähteestä vettä. Kiyomzu tarkoittaa puhdasta vettä. Katselimme temppelin verannalta kaunista näkymää Kiotoon.

Riksalla olisi päässyt ylös rinnettä, mutta laihat pojat juoksivat ja vetivät näitä vekottimia, ei ihan luottanut, vaikka kiipeäminen onkin aika raskasta

Kapeaa kujaa riitti ja koko ajan ylöspäin

Riitta astelee reippaasti

Tässä pidettiin huilaustauko ja ostettiin herkulliset välipalat, Taikinan sisällä lihaa tai tofua

Kauniit Geishat tulivat vastaan

Näistä ei olisi saanut ottaa kuvaa, uhmasin kieltoa

Näin paljon väkeä Kioymizun temppelin porteilla

Jaksaa, jaksaa vaikka kulmat kurtussa

Hienot näkymät täältä temppelin portilta

Näin kaunis on jo sisäänkäynti itse temppelialueelle

Riitta maistelee pyhää vettä kiipeämisurakan jälkeen

Geishat :D

Tämä viehättävä hongkongilainen pariskunta oli käynyt viime syksynä lokakuussa Suomessa häämatkallaan

Pariskunta oli niin viehättävä asusteissaan

Näitä asusteita saa vuokrata päiväksi, luulen että hekin olivat vuokranneet asunsteensa

 

Raikasta vettä on tarjolla

Rakenteissa ei ole käytetty nauloja

Kartta alueesta, melkonen alue tämäkin

Temppelin terssilta kuvattu pagoda

Täällä käydään rukoilemassa

Tuli ja suitsukkeiden käyttö tuntuu aika uskaliaalta yli 1000 vuotta vanhassa puurakennuksessa tässä väkijoukossa

Upea ja mahtava Kiyomizu temppeli suisukesavuineen

Pieniä koululaisia

Opettajalla on varmasti hankalaa tunnistaa porukkansa, kun näillä lapsilla oli tunnusmerkkinä lippalakit

Kävelimme pagodalle ja temppeliä olikin täältä hyvä kuvata

Uskomaton väkimäärä temppelillä

Lähtiessämme pois, alueella oli ravintola ja näimme paljon ihmisiä perinteisissä vaatteissa

Tuumimme Riittan kanssa, että tuskin olisimme poystyneet tuon ravintolan asiakkaiksi tuon istumisen vuoksi

Kaikki oksatkin on tuettu niin etteivät katkea

Näitä sähköhässäköitä on ihmetelty pitkin Aasiaa, mutta että Japanissakin on tälläisia

Kaiken tämän kiipeämisen ja bussimatkojen jälkeen hyppäsimme junaan kohti Inaria, siellä kävimme  Fushimi pyhäkössä, joka aivan uskomattoman kaunis paikka. Siellä oli tuhansittain punaisia torii-pylväitä, joihin oli kirjoitettu pylvään lahjoittajan nimi ja lahjoitusaika. Kaikki lahjoittajat ovat kauppiaita ja liikemiehiä ja pyhäkössä palvotaan riisin jumalaa. Inari on suosittu riisin ja saken jumala. meistä kummastakin tämä oli kaikkein vaikuttavinta mitä olemme  tällä matkalla nähneet. Teimme aikamoisen kävelyn alueella, polku nousi kokoajan ylös ja ylös satojen oranssien porttien läpi. 

Kyselimme kohteemme sijaintia ja meille sanottiin, että menette junalla Inariin, jossa päivän viimeinen kohteemme sijaitsi

 

Fushimi Inari Taisha (伏 见 稲 荷 大 社?) On Inarin pää-pyhäkkö, ja se sijaitsee Fushimi-ku:ssa, Kiotossa. Inari pyhäkkö on vuoren juurella, joka on 233 metriä merenpinnan yläpuolella, ja siellä on polkuja vuorelle jossa on monia pienempiä pyhäkköjä.

Japanissa Inarin suojelijana ovat olleet  liikemiehet , jokaisen Torii :n on lahjoittanut Japanilaiset  liikemiehet. Inari on riisin ja saken jumala.

Kauppiaat ja palvovat Inarin vaurautta. Lahjoitut  torii:t muodostavat polkuja ja ovat osa kaunista näköalaa.

Tämä suosittu pyhäkkö on sanottu olevan jopa 32000 sub-alttareita (bunsha (分社?)) Ympäri Japania. [1]

 

 

Aivan uskomaton paikka

Ihmettelemistä riittää

 

 

 

Jokaisessa pylväässä on lahjoittajan nimi ja päivämäärä

Pieniä pyhäkköjä vuoren rinteillä

 

 

 

 

Melkoinen kävelylenkki ja kiipeäminenkin, näkymät olivat kyllä todella vaikuttavat

Pieniä pyhäkköjä

Koshii tarkoittaa lantiota

Nuo pienet patsaat, joilla on punainen vaate on kettuja

Auringon laskiessa olemme portilla ulos menossa, todella vaikuttava paikka. Teki melkoisen vaikutuksen

Lähdimme vielä laukkuostoksille, Riittan laukusta hajosivat lentokoneen kovassa käsittelyssä pyörät ja tilalle piti ostaa uusi. Kauppias ja Riitta yhtä tyytyväisiä uuden laukun ostosta

Oleme tulleet Nagoyaan, joten pikaisesti viesti täältä. Huonessamme ei toimi netti, mutta tässä respan lähellä toimii.

Kahden miljoonan asukkaan suurkaupunki Nagoya sijaitsee aivan Japanin keskipisteessä, pääsaari Honshun itärannikolla Tokion ja Osakan välissä. Matka nopealla luotijunalla Tokioon vie vajaat kaksi tuntia, Osakaan alle tunnin ja Kiotoon vain 40 minuuttia.

Kulttuurikohteiden kuten Nagoyan linnan ja Atsuta-pyhätön lisäksi Nagoyan houkutuksiin kuuluu shoppailu JR Central Towers -pilvenpiirtäjien merkkiliikkeissä, lukuisissa ostoskeskuksissa tai Osu Kannonin toreilla. Nagoya Port -huvialueen yöelämä on jopa tokiolaisten suosiossa, ja kompakti kaupunki pursuu kahviloita, pieniä baareja sekä yllättävän edullisia ravintoloita. Nagoyasta pääsee hetkessä myös Japanin Alpeille, Tyynenmeren hiekkarannoille, helmenkalastajien kotikyliin tai rentoutumaan perinteisten kylpylöiden kuumiin lähteisiin.

Hauskaa junamatkaseuraa Kiotosta Nagoyaan.

Olimme ylittäneet junapassimme 1 päivällä, emme itse sitä huomanneet, eikä sitä huomattu Kiotossakaan, kun haimme itsellemme paikkalippuja. Tarkkaavainen kondyktööri asian huomasi junassa. Minä vakuutin, että olemme olleet 7 pv Kiotossa, joten passin piti olla voimassa, mutta passissa oli aivan selvästi voimassaolo 14.5 asti voimassa ja me matkustimme 15.5. No, siihen haettiin toinenkin junavirkailija ja kun juna tuli asemalle meidät vietiin kahden miehen voimin Aseman esimiehen toimistoon, jossa asiaa selviteltiin vaikka kuinka kauan,. Me maksoimme kiltisti tämän junamatkan, mutta oli hieman syyllinen oli, kuin olisi pummilla yrittänyt matkastaa. Aseman esimies ei puhunut sanaakaan englantia! Selvisi kuitenkin, että hän sanoi, syy on Kiotossa, kun eivät siellä huomanneet. Kun vihdoin pitkän ajan kuluttua olimme maksaneet ja asia oli selvitetty, tämä mies kumarteli ja kumarteli meille. Olivat yhtä pahoillaan, kun mekin, kyllä hiukan nolotti, ettemme lomallamme asiaa huomanneet. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Tämä nuori kondyktööri huomasi passiime päivän ylityksen

Jouduimme odottelemaan odotushuoneessa selvityksen ajan

Hiukan nolotti, kun jouduimme maksamaan junalipun hinnan

Tässä kuitit maksetuista lipuista ja vielä kohteliaat japanilaiset kumarrukset

Meidän isot matkalukut piti rahdata hotellin toiseen kerrokseen, sieltä oli hissi 6 kerrokseen, jossa huoneemme sijaitsi. Ensin ajattelimme mihin rotankoloon olemme tulleet, mutta paikka osoittautui todella siistiksi ja kivaksi pikku hotelliksi, henkilökunta oli todella ystävällistä täälläkin.

Näin siistit huoneet hotellissamme

Nagoyan maanalaisen kartta, osoittautui hiukan monimutkaiseksi.

Kaiken lisäksi siellä toimi eri yhtiöiden junalinjoja.

Ruokaosaston iloisia myyjiä

Nagoya on vähän erityyppinen kaupunki kuin Kioto, kävimme ihmettelemässä liikeskusta

Meitetsu juna-asema josta haimme lähtöä edeltävänä iltana paikkaliput lentoasemalle

Tämä hieno merkillisen näköinen talo oli meistä niin hieno, että päätimme mennä yrittämään pääsisikö tuonne ylös katsomaan maisemia, mutta ei päässyt. Tämä on kokonaan opiskelijoiden talo. Täällä opiskelivat mm sairaanhoitajat!

Oli pakko käydä välillä McDonalsissa pehmiksellä.

Nagoyan kaksoistornit, kävimme hotelli Marriotin näköalakerroksessa kuvaamassa

Tällä hissillä pääsi vain vähän matkaa, loppumatka mentiin hienolla hissillä

Hotelli Marriotin hissi on näin tyytlikäs

Polleana 51:s kerros

Näin hienot maisemat Nagoyaan

 

Pieni talo jäänyt isojen puristuksiin

Kattotasantella oma riisipelto

Upeita kauppoja

Kyllä olisi kiva tälläinen wc kotonakin

Tavaratalon hierontatuoliin melkein nukahdettiin, tässä tuolissa sai jalkahieronnankin

Myyjä laittaa hieronnan käyntiin

Nagoyan asemahallin kukkakoristeet

 

Japanilaista teinimuotia,  minihameita, pitsejä, kenkiä ja polvisukkia

Keittoa

Herkullista

Eco hotellimme iltavalaistuksessa, näyttää vaatimattomalta, mutta olimme tyytyväisiä siistiin hotelliimme ja henkilökuntaan.

Hotellin respassa mies ei juurikaan puhunut englantia, hänellä oli kääntäjä mukana jonka avulla asiat hoidettiin.

Hotellimme ihana työntekijä, hän puhui loistavaa englantia

Aamiaisen jälkeen ostimme lipun, jolla saa matkustaa busseissa ja maanalaisella koko päivän. Kyllä me matkustettiinkin. Kartat ovat melenkiintoisia, joku nähtävyys näyttää olevan reitillä ja sitten kuitenkin saa kävellä kilometritolkulla ennen kuin on perillä ja kysellä neuvoa ja opastusta perille. Japanilaiset ovat todella ystävällisiä ja vaikka saattavat perille, jos eivät osaa englantia. Nagoyassa ei puhuta englantia niinkuin Kiotossa puhuttiin. Kysyimme neuvoa yhdessä kadunkulmassa poliisilta ja poliisi ei osannut sanaakaan englantia ja ei päästänyt meitä eteenpäin ennen kuin oli hälyyttänyt paikalle englantia puhuvan poliisin, joka saapui paikalle valtavalla vauhdilla polkupyörällä. Toinen poliisi istui autossa odottamassa ja hoiteli muita tehtäviä rosvojen häärätessä muualla kaikessa rauhassa. 

Kävimme Nagoyan linnassa, jokaisessa kaupungissa tuntuu olevan likipitäen samanlainen samurailinna. Kävimme myös japanilaisessa puutarhassa, joka ei ollut yhtä hieno kuin Kiotossa.

Sama paikka päivänvalolla

Maanalaisellä pääsee kätevästi paikasta toiseen vai pääseekö?

Tuosta voi tietysti ottaa selvää mihin on menossa.

Maan alla käveltiin pitkiä matkoja etsien oikeaa paikkaa ja käytävät olivat kauniisti koristeltuja

Parasta kysyä poliisilta jatko-ohjeita, hän otti autostaan tuon karttakirja ja puhui vain japania

Etsii, etsii

Näin hauskaa meillä oli japania puhuvan poliisin kanssa

Aina kun yritimme kiittää kohteliaasti avusta ja lähteä itse etsimään kohdettamme poliisi esti lähtömme ja aikamme odoteltuamme paikalle saapui polkupyörällä englantia puhuva poliisi. Kohdettamme ei oikein selvinnyt, poliisit suosittelivat meille Nagoyan linnaa ja päätimme kävellä sinne oli kuulemma lähellä.

Kukkiva puu

Vähän vaahteraa muistuttava lehti

Linna häämöttää tuolla samuraipatsaan takana kävelymatkaa oli vielä

Pakkohan näitä oli sovittaa

Poikkesimme teatterissa ennen linnaan menoa

 

Tässä puussa oli monenvärisiä kukkia

Nämä linnat joita on monessa kaupungissa musituttavat paljon toisiaan. Linnassa istuin  ja huilasin, luulin ettei ylempiin kerroksiin päässyt hissillä, Riitta kiersi linnaa ympäri ja hukkasi minut, kuulin kun Riitta huuteli ja etsi minua, mutta ääni kaikui ympäri enkä tiennyt mistä se tuli, lopulta löysimme toisemme

Nämä samurait tulivat vastaan linnaan menevällä tiellä

 

Tämä kala on näiden linnojen symboolina sanovat delfiinipatsaaksi

Ostimme yhteislipun linnaan ja vielä Tokugawa puutarhaan.

Luulimme puutarhan olevan linnan kyljessä, mutta puutarhaan pitikin matkustaa vielä bussilla ja siitä vielä kävellä muutama kilometri.

Edo-kauden alussa (1603-1867), Tokugawa Mitsumoto (1625-1700),  herra Owarin haara perusti Tokugawa klaanin laajan asuinpaikan nimeltään Ozone Shimoyashiki. Hänen kuolemansa jälkeen, omaisuus siirrettiin hänen kolmen palvelijansa perheille Naruse, Ishiko ja Watanabe, kunnes Meiji Restoration 1867, omistusoikeus palautettiin Owari Tokugawa.

Vuonna 1931 Tokugawa Yoshichika (1886-1976), 19. johtaja Tokugawa perheen, päätti, että "oli aika esitellä kiinteistön yhteisö", ja lahjoitti maan 23000 m2 ja rakennukset Nagoya kaupungille. Mukana lahjoituksessa oli perheen aarteita ja perustettiin Owari Tokugawa Reimeikai säätiö. Kaupunki avasi puutarhan vuonna 1932, ja säätiö avasi taidemuseon vuonna 1935. Puutarha kuitenkin tuhoutui toisen maailmansodan aikana, jättäen vain ehjän pääportin.

Taidemuseon juhliessa 50 v  1985, valtakunnallinen varainhankinta, paikallisten ja taloudellisten järjestöjen ansiosta johti laajojen remonttien ja  museon laajentamseen. Vuonna 2004 tavoitteena on ollut yhdistää monia historiallisia perintöjä, joita löytyy alueella, puutarha, pyhättö, samurai linna kulttuuria edustavat modernia Japania.

Puutarhan kartta

Japanilainen puutarha ja penrinteisesti pukeutuneet naiset, voiko japanilaisempaa näkyä olla?

Nämä hauskat tädit kuvattiin puistossa ja

He ottivat kuvan myös meistä

Tämä silta on rakennettu valkoisesta setri-puusta

Hauskoja hetkiä puistossa, Riitta hauskuuttaa geisha tyttöjä ja rouvia

Ryumon vesiputous. Mielestämme Kioton puutarhat ovat kauniimmat kuin Nagoyan

Hotellimme suloinen työntekijä, joka puhui loistavaa englantia esitteli meille hotellin tatamihuoneen

Huom! tuo valkoinen laite lattialla oli Wi-Fi joka lopulta saatiin toimimaan

Hotellin ystävälliset työntekijät, meillä oli tosi hauskaa

Kyltti kertoo mistä pääsee vain naisille tarkoitettuun junavaunuun!

Metrojen hallit o0livat koristeellisia

Ota tästä kartasta selvää, miltä laiturilta lähtee juna ja millä junalla sinne pääsee, missä menee hissi ja missä rullaportaat vai kiipeätkö ihan itse. Nagoyan maanalainen verkko oli aika vaikeaselkoinen, kysymällä selvittiin, mutta kävelläkin sai tosi paljon.

Lounasravintolan pyöräparkki

Lounas menu, selviääkö mitä syötäisiin

Tänne meidän piti mennä, mutta kävi niin, että tämä oli kiinni juuri tänä perjantaina

Tiedemuseon ollessa kiinni lähdimme sitten Nagoyan eläintarhaan, tässä parkkipaikalla kuvatiin Japanilaista autokantaa

Pikku mini löytyi myös parkkipaikalta ja todella hienokuntoinen

Eläintarha ja luonnotieteellinen puutarha

Eläitarha oli kyllä pettymys mm. tämä sarvikuono heijasi päätäään koko ajan edestakaisin

Säälitti nämä elainpolot surekissa pienissä hekeissä tai aitauksissa, tämäkin asfalttipihalla

Aasilla olikin aika hyvät oltavat kokoonsa nähden

Leijona makaili aapaattisena

Tiikeri käveli edestakaisin häkkinsä edustaa

Kirahvin olosuhteet olivat kohtuulliset

Samoin strutsin ne olivatkin samassa aitauksessa

Yksi keisaripingviini vaikuttu kovin yksinäiseltä pikkupingviinien kanssa

Näiden isojen kissojen häkit olivat onnettoman pieniä

Eläimet olivat stressaantuneita

Tämä oli eläintarhan alueella ja eläitarha oli niin surkea, että menimme tähän viereiseen Higashiyama Sky Toweriin se on 134 metriä korkea

Tästä pääsi liukuportaita ylätasanteelle, josta lähti hissi itse torniin.

Näin huikeat näkymät on Nagoyan kaupunkiin, tässä näkyy alapuolelle Botanical garden, joka ehti sulkeutua ennekuin pääsimme siihen tutustumaan.

Vastaamme tuli aina näitä ihania koiria, tämä poika oli jo 10 vuotias ja rauhallinen kiltti

Tämä ihana nuori nainen puhui hyvää englantia ja saattoi meidät kesken omien kiireidensä Meitetsu asemalle junalippuja ostamaan lentokentälle menevään junaan

Sitten lauantai aamuna aikaisin lähdimme kohti lentoasemaa.

Klo on 7.10 ja olemme jo juna-asemalla,  tästä piti vielä vaihtaa toiselle Meitetsu- asemalla n. 200m sieltä junat kulkivat lentoasemalle.

Tämä juna olikin aivan täynnä,  onneksi meillä oli paikkaliput I.n luokan junaan. Junia meni ihan parin minuutin välein

Konduktööri

Kotimatka alkaa ensin junalla lentokentälle

Lupasin Riittalle tarjota konjakit kun huomasin, että asemalla oli ilmaiset maistijaiset

Sakea isännälle tuliasiksi

Sitten Finnairin portille

Tässä lähtö Helsinkiin vai mitä?

Finnairin siivin kotiin

Näkemiin Japani ja Nagoya, tässä näette kuinka lentokenttä on rakennettu meren päälle

Lento kotiin voi alkaa

Reitti tällä kertaa tämä

Kyllä suora lento on sujuva, lähdimme etuajassa lento n. 9 tuntia

Kaunista vuoristoa Japanissa

Olimme plus asiakkaita ja saimme paikan koneen etuosasta, heti 1 luokan jälkeen näin tyhjässä koneessa, koneen takaosa oli täynnä

Oli hyvä vähän hehkutella suomilaseilla, vapise Ruotsi!

Hauska lentoemäntä

Helsinki lähestyy

Helsingin yläpuolella

Helsinki Vantaa

Kone oli niin paljon etuajassa, että jouduimme odottelemaan vastaantulevaa isäntää

Näin olemme taas kokemusta rikkaampia. Hauska matka on ollut, tällä kertaa jäi Tokio ja pohjoispuoli näkemättä, mutta sinne voi tehdä uuden matkan. Nyt vaan taas pluspisteitä keräämään ja uutta matkaa suunnitelmaan

Video Japanin junista!

 

http://youtu.be/uPTdpCYf0d8